Kuviani

Reissuissa on toisinaan tullut otettua enemmänkin kuvia. Niihin pääsee käsiksi joko teksteissä olevista linkeistä taikka sitten tästä.

Translate

29.12.2012

Intohimojen lisäämistä

Tässä kun talvi painaa päälle ja uusia välineitä sai käsiin, niin alkaa intohimot jälleen polttamaan kalastuksen suhteen. Himoja vielä lisäämään piti sulkeutua sidonta koppiin OMAAN RAUHAAN, karkuun lapsilta ja emännältä.


Ajattelin tuottaa ulos hiukan perhoja pinturi mallissa, ekoja klinkkejä ja cdc-hötöjä ulos, joten laatu ei ole järisyttävää, mutta eiköhän noilla kalasta joka tapauksessa.


















Samalla tulee varmaan hieman päivitettyä kilparasian perhoja, nyt kun on taas läjä valmiiksi väkäsettömiäkin koukkuja.

Ei tartte siten enään jännittää jokaisen koukun kohdalla, että onko väkäset varmasti riittävän hyvin poistettu.

Isäpapalle lupasin tuottaa muutaman oliivin klinkin ja uppoperhon samalla. Samoin noita vanhempia sidoksia noista kisarasioista siirtynee serkkupojan rasiaan, jotta hän saa lisä kipinää tähän upeaan harrastukseen.









Listaan tähän vielä alle uudet välineet ja vanhat kanssa, siis kaikki ne millä ensi kauteen suunnataan, vaikka onhan noita listailtu jo useampaan otteeseen, mutta kerta vielä.



Uusia hankintoja seuraavasti:

Vavat:
-Orvis Clearwater #7 10'
-Flextec Streamtec #6 9,6'
-Guideline AVM #10 8,2'

Siimat:
-Airflo Sixth Sense WF7/8F/I Mini clear tip
-Airflo Freshwater DI6 WF8S6
-Snowbeen 5/6 kellu
-Vision Big Daddy #10-11 S3

Kelat:
-Vision Koma Plus 5/6 varapuolalla
-Vision Koma Plus 7/8 varapuolalla

Vanhoja palvelijoita ovat näiden rinnalla sitten vielä seuraavat

Vavat:
-Vision Attack #6 9'
-Sonik SK4 #5/6 9' *2kpl

Siimat:
-Vision vibe 125 VKK6F
-Guideline Coastal WF6 Slow int
-Guideline 4 Cast WF5F/S3

Kelat:
-Vision GT 5/6
-Guidline Reelmaster 8/9
-Sonik Sk4 5/6
-SLV 5/6


Haukivehkeille pitänee vielä tilailla perhoja sitten kavereilta, kun niiden sidontaan en aio sekaantua. Pysyttäydyn näissä pienemmissä mönninkäisissä.



Tälleen talven keskeltä tälläisiä päivityksiä tälläkertaa. Seuraavaksi varmaan sitten kun on kisahaut taas julki.

24.11.2012

Uppotukki 24.11.2012

Pitkästä aikaa tuli piipahdettua kalassa Nukarilla.

Tarkoituksena oli käydä kokeilemassa uutta vapaa ja katselemassa miltä joella näyttää rauhoituksen jälkeen.

Tiedossa oli, että vettä on vielä reilusti, joten varasin matkaan sinkki 3 siiman ja intterin. Vettä tosiaan olikin ja aamupäivän aikana sitä hiljalleen tuli myös taivaaltakin alas.


Kiertelin rantoja alhaalta ylöspäin, kokeillen sieltä täältä olisiko elämää. Hiljaista piteli pitkän tovin. Yhden hidasvirtaisen alueen kokeiluun meni hieman enemmänkin aikaa, muutama heitto ja varovainen tärppi, uitin samoilta sijoilta uudelleen, kun tärppäsi uudemman kerran pintakalvon alla, joten ei jäänyt epäselväksi tärpin aiheuttaja. Pieni taimen kävi perhoa yrittämässä. Ei vain pysynyt kiinni, uitin uudelleen ja sain mojovan tällin siiman päähän, tällä kertaa vain peruke antoi tuolle "iskun" aiheuttajalle periksi, uitin vielä kertaalleen ja sama tulos. Tosin tälläkertaa peruke kesti ja sain hinattua tuon 2,5m uponneen n.10-15cm halkaisijalta olevan puun pätkän joesta ylös, oman perhoni lisäksi siitä löytyi 2 muutakin perhoa. Tosin nämä olivat joessa jo pidempään olleet.

Omastani oli koukku vääntynyt, mutta kotio kuskasin nämä silti. Kalaa ei tämän jälkeen löytynyt, kuin yksi varovainen tärppi lisää.

Hiljaista piteli itselläni, yhdellä vanhemmalla perhostajalla oli ollut parempi onni matkassa ja kaunis n.60cm taimen oli siimaa puraissut. Tämä nosti omaa mielialaa sillä, että näitäkin täällä on. Tämäkin pääsi matkaansa jatkamaan.


Porukkaa näkyi muutamia liikenteessä, mutta ei tullut kuultua, että olisi enempää kalaa noussut, jollei näitä 30cm taimenia lasketa.

Uusi vapanikin toimi näissä oloissa mukavasti ja tuntui istuvan käteen varsin kivasti. Vielä kun kunnon heittoja pääsee kokeilemaan, niin eiköhän tuon kanssa sinuiksi tule.

Flextec Streamtec 6# 9,6' vapa oli nyt sitten kokeilussa.

Muutenkin on nyt hieman väline päivityksiä ensi kesäksi tehty, näistä mainitakseni vielä seuraavat.

Vision Koma+ 5/6 kela varapuolalla.
Orvis Clearwater 7# 10' vapa, joka on vielä matkalla jenkkilästä tänne päin.

Snowbeeltä pitäisi vielä tulla 5/6 pintasiima, jahka saavat postitettua.

Kyllä sitä vielä tälle kaudelle varmastikin yksi reissu vielä tulee tehtyä, jos kelit tälläisinä pysyvät. Pikkupakkanenkaan ei haittaa vielä menoa.


16.10.2012

Risulammen sm-karsinta 14.10.2012

Kyseiseen kisaan pääsin varasijalta mukaan ja onneksi näin, kun jouduin kynäksen kisan omalta osalta perumaan.

Lampikisat ei omalla kohdalla ole vielä täysin hallussa, mutta kehitystä tapahtuu sen suhteen koko ajan ja tuosta oli hyvänä piristyksenä itselleni edelliset Lohenrenkaan kisat, joista sain ongittua kolmelta jaksolta kalaa.

Starttasin sunnuntai aamuna 4.30 kotoa ja suuntasin kohti Aapon pihaa, jossa oli kamojen vaihto autosta toiseen ja matka jatkui kohti määränpäätä.

Saavuttiin varuskunta-alueen parkkipaikalle kokoontumiseen juuri ajoissa. Siitä sitten letkassa ajettiin vielä itse kisapaikalle.

Paikka oli itselle täysin tuntematon, olin vain kuullut puheita isoista kaloista ja soisesta maisemasta, nämä puheet pitikin paikkaansa.
Arvonnoissa toivon pääsyä B ryhmään, jotta ei tarvitsi kaivaa kaloja ekalta jaksolta todella paljon, mutta arpa päätti toisin ja A9 lappu tippui kouraan. Taistelu pariksi ilmoittautui Paanasen Jani, jonka kanssa suunnattiin suoraan aloitus poolille. Matkalla sai tosiaan kyntää suossa hetken aikaa, runsaat sateet oli tehneet tehtävänsä paikan suhteen ja vettä oli todella paljon.


Aloitin kalastuksen poolilta 9 ja melkein välittömästi aloitus pillin jälkeen sain ensimmäisen kontaktin kalaan. Muutaman heiton päästä sain jälleen tällin ja tällä kertaa kala pysyi kiinni, kille haaviin tosin itselle yllätyksenä tulleen taistelun jälkeen, kala oli uudesta istutus erästä ja painoa lähemmäs 2kg, pituutta 47cm. Kala kaukalon kautta vapauteen ja taas jatkettiin, välittömästi seuraavalla heitolla sain koukutettua seuraavan vauraamman kalan, hetken taistelun jälkeen siima löystyi ja ilmoille pääsi muutama ärräpää. Tapsi antoi periksi ja kala jatkoi menoaan. Setti ylös ja uudet sidokset siimaan. Muutamat heitot ja seuraava kala kiinni. Tämä antoi kivan vastuksen jälleen, ennen kuin saapui haaviin ja sitä kautta kaukaloon, 46cm.

Sain vielä pari pientä näpyä ja yhden kalan kiinni. Tämäkin kala katkoi tapsin ja jatkoi matkaansa lammessa. Pilli soi ja eka puolituntinen oli omalta osalta kalastettu. Jatkoin valvojan roolissa. Janilla oli isoja ongelmi saada heittoa sujumaan, aamu kankeutta kenties.


Suunnattiin seuraavaksi viereiselle poolille (10.), josta kalastin ensin tyhjää 10minuuttia jonka jälkeen sain varovaisen iskun perhoon, jatkoin uittoa rauhallisesti kunnes tärähti. Kala aloitti rajun taistelun. Kala kuitenkin antautui haavittavaksi ja näin kolmas kala jaksolta, (47,46,46). Näistä ei kuitenkaan järkyttävästi ollut iloa, kun jäin A-ryhmässä kuitenkin vasta sijoille 4-7. Nämä kaksi tapsin poikkaissutta kalaa olisivat olleet huomattavan tärkeät.

Seuraavaksi jaksoksi oli edessä poolit 12 ja 1, näistä en jostain kumman syystä kahta tärppiä ihmeellisempää onnistunut löytämään ja blänkki oli alla.

Ruokatauon jälkeen vaihdettiin kalastusvuorot ryhmissä, jolloin B aloitti ja A jatkoi.
Aloitimme kalastuksen pooleilta 3 ja 4. Kolmos poolilta sain tärpin ja yhden kunnon tällin jossa nopeaan uittoon iskenyt kala katkoi jälleen tapsin. Nelos pooli ei tuonut muutosta tilanteeseen ja jälleen blänkki kierros.
Sama homma jatkui viimeisellä jaksolla, pooleilla 6 ja 7. Viimeisen jakson toinen puolisko, meni omalta osalta sitten lähinnä heittoharjoitteluun, kun maksimi heittoja piti nakella kohti lammen keskustaa, tämä olisi ollut oikeastaan ainoa mahdollisuus saada kalaa.
Yksikin kala joltain toiselta jaksolta, olisi nostanut sijoitustani 10 sijaa ylöspäin. Joten hiljaista oli pidellyt muuallakin. Jos en väärin muista niin 3 jaksolta sai kalaa vain 1. ja 2. sijoille yltäneet, 3. Sijakin lähti vain kahdella kalalla, mutta nämäkin omilta jaksoilta juuri sopivaan väliin.


Isoja kertomuksia ei lapsille jäänyt, mutta omalle kohdalle piristystä toi se, että sain heittoni pituuden kasvamaan 5 metrillä ja kalaa jälleen lammesta. Hyvillä mielin ensi kesän koitoksia kohden. Oma sijoitukseni oli vaisu 16. Mainittaneen vilä, että taisteluparinani toiminut Paananen nappasi 2 kalaa, kahdelta eri jaksolta ollen lopputuloksissa lopulta 7. Vaikeuksia hänellä oli, mutta tarpeelliset kalat kuitenkin ylös tuli. Lisää oli kyllä tyrkyllä hänellekin, kuten myös monelle muulle.

Nyt alkaa olemaan tilanne se, että omalta kohdalta laitan kamat talvikuntoon ja alan sidonta puuhiin. Muutamia väline hankintoja tulee talven aikana lisää.
Kiitokset kanssa kilpailijoille tästä kaudesta ja palaillaan asian tiimoilta taas ensi kaudella.

Tästä vielä linkki kuviin sekä tulosluetteloon.

Kisan kolmen kärki oli seuraava.

1. Janne Pirkkalainen
2. Arto Kokkila
3. Antti Kultanen

11.10.2012

Lohenrenkaan sm-karsinta 6-7.10.2012

Kyseinen kisa on käyty ja tässä hieman raporttia omasta kisasta.

Arvonnat oli suoritettu jo perjantai iltana maijoituspaikassa, itse en paikalle ennättänyt kuin vasta lauantai aamuna.

Kurvailin aamupimeydessä kohti Perniötä ja saavuin kisapaikan parkkipaikalle jo seitsemän aikoihin. Aloin välittömästi kasamaan kamoja ja hiomaan perukkeita kisakuntoon samalla sitoen perhot valmiiksi.

Kolmella setillä päätin lähteä liikenteeseen, 2 pinta siimaa ja 1 upposiima.
Pikkuhiljaa alkoi väkeä virrata paikalle ja lopulta sain oman kilpailijakorttinikin käsiini, A8 oli valikoitunut minulle ja Pirhosen Joonas taistelupariksi.


Kisat tullaan käymään 4 jaksossa, joista jokaisen jakson aikana kalastetaan 2 tuntia ja valvotaan 2 tuntia.

Katsoin poolikartasta vielä aamun ekan osion poolin, joka olikin koko 8 pooli/pömpiäinen. Lupaava alkupooli kisalle, pääsin ensimmäisenä kalastamaan ja kokemaan pienen lammen. Kannettuani tavarat poolin rantaan, aloin hieman tutkailemaan paikkaa ja tekemään suunnitelmaa, mistä ja miten kalastan.

Kellon lyödessä yhdeksän, alkoi kalastaminen. Olin havainnut muutaman kalan pintomisen ja päätin aloittaa kalastuksen matalamman kallion reunasta. Kolmannella heitolla sain kalan kiinni, väsytys ja haavin käsiin ottaminen, tuotti kuitenkin tiputuksen tälle kalalle. Olisi ollut tärkeää saada avauskala välittömästi. Pömpiäinen osoittautui kuitenkin hiljaiseksi näin aamun tunteina, enkä löytänyt lammesta enempää kalaa, paria tärppiä lukuunottamatta.

Joonas pääsi aloittamaan oman urakkansa kyseisellä lammella minun jälkeen, eikä siinä kovin kauaa aloituksesta mennyt, kun ensimmäinen kala oli jo mittakaukalossa.
Tämän enempää ei lampi tarjoillut, mikä hieman ihmetytti itseäni ja Joonasta.

Siirryttiin täältä sitten 6 poolille, Kivijärven rannalle. Samalla järjestyksellä päästiin kalastamaan. Olin vaihtanut toisen pintasetin pois ja tilalle intteri setin.

Aloin kalastamaan poolia "saaren" rannasta heinikon reunaa piiskaten. Tärppi ja toinenkin, mutta todella varovaisia kaloja. Kiinni en saanut ainuttakaan, lähdin kiertämään pohjukkaa toiselle puolelle, josta ei tulosta tämän enempää syntynyt. Palailin takaisin lähtöpaikalle kokeilemaan, kun jaksoa oli vielä reilu 10minuuttia jäljellä. Todella hitaalla uitolla sain tärpin ja tälläkertaa kala pysyikin kiinni. Mittakaukalon tulos kertoi 41cm tälle kirjolle mittaa ja tämä jäikin ensimmäisen jakson ainoaksi kalakseni. Kuitenkin jaksosijoituksena 3 tila.

Joonas ei tältä poolilta kalaa löytänyt muutamaa tärppiä enempää. Molemmille siis vain 1 kala jaksolta. Ei kovinkaan loistavaa alkua kisaan, omalle kohdalle kuitenkin lampikisoista ensimmäinen kala ylös.


Ruokatauon jälkeen olikin suunnattava 3 poolille, uudelle järvelle. Tälläkertaa Joonas sai aloittaa ja itse tyydyin valvojan rooliin. Uudelta järveltä ei kovin isoja määriä kalaa noussut, Joonas kuitenkin löysi yhden kalan tältä poolilta. Itse en pystynyt tähän suoritukseen, joten tyhjin käsin jouduin poolilta poistumaan. Siirryttiin seuraavaksi 1 poolille kalaan.

Hiljaista piteli, taistelupari ei kalaa poolilta löytänyt. Itse pääsin juuri ennen hämärää aloittamaan poolin läpikäynnin, mutta se ei auttanut. Yhden kalan onnistuin kuitenkin tartuttamaan siimanpäähän, mutta tiputus tuli tästäkin. Näin ollen koko jakso tuli omalta osaltani blänkättyä. Ei kovinkaan hyvältä näytä. Varsinkaan kun Kivijärvi ja Pömpiäinen olivat olleet todella antoisalla päällä iltapäivän jaksoilla.

Kärjessä lymyilivätkin Kivijärvi-Pömpiäisen kalastaneet kisailijat lauantain jälkeen. Seuraavaa aamua odotellessa toiset poistuivat majapaikkaan saunomaan ja "parantamaan" maailmaa. Itse suuntasin Raisioon yöksi, jotta ei aamulla tarvitse kovin aikaisin herätä ja matkakin on hieman lyhyempi kuin kotoa.

Sunnuntai aamuna olin kahdeksan jälkeen kisapaikalla, jossa muut jo virittelivät pyytöjään. Kasailin itsekin tavarat kasaan ja suuntasin 4 poolille valvojan hommiin. Joonas aloitti kalastuksen, mutta tuskaiselta tuntui. Puolessa välissä poolia, alkoi tapahtua Joonas koukutti ensimmäisen kalan mittausta varten, eikä tästä kovin kauaa mennyt kun toinenkin kala koki saman kohtalon. Lupaava avaus päivälle, varsinkin kun samaan aikaan oli uudella järvellä ollut hiljaista muilla pooleilla. Itse aloitin samasta kohtaa poolia kalastamisen kuin taisteluparinikin, mutta en onnistunut kalaa löytämään. Sain vain katkottua yhden koukun ja yhden setin kokonaisuudessaan. Rapuja nousi kuitenkin, mutta niistä ei hyötyä tässä kisassa ollut. Kaksi todella varovaiseen tärppiin oli tällä poolilla tyydyttävä. Ei paljoa hymyilyttänyt, kun tiedossa oli vielä jakson toiselle osiolle, ehkäpä huonoin pooli koko kisassa. Joonas näytti kuitenkin mallia ja löysi vielä tältäkin poolilta kalan, 3 kalaa jaksolta jäi Joonaksen saaliiksi. Itsellä pienoiset paineet, kun toista blänkkiä ei kestäisi ottaa, joten kala oli pakko kaivaa. Niinhän siinä kävikin, sain kalan siiman päähän ja kiskottua kalan haavitsemis etäisyydelle. Kun totesin, että haavia ei ole matkassa, se oli jäänyt edelliselle paikalle, onneksi ei kovinkaan kauas. Näin että kala on hyvin kiinni, joten lähdin uittamaan kalaa rantaa pitkin haavin luokse ja sain kuin sainkin kalan mitattavaksi. Tässä kohtaa näytti hyvältä, kun uudesta järvestä ei ollut A-ryhmän kalastajille kalaa noussut. Kerhokaveri kuitenkin onnistui viereiseltä poolilta tartuttamaan juuri ennen jakson loppu yhden kalan itselleenkin. Tästä ei suuria jakso sijoituksia tullut, kun jäin ryhmässä 7 seitsemänneksi.


Sapuska tauon jälkeen suuntasimme Kivijärvelle vielä kahdelle poolille, 5 ja 7. Näistä ensimmäiseltä poolilta en onnistunut tärppiäkään saamaan, yhden pintomisen sentään näin, mutta laiha lohtu kisaa ajatellen. Poolilta ei kyllä taisteluparikaan kalaa löytänyt ja hänen sanojaan lainaten "läpi mätä pooli".

Siirryimme seuraavaksi 7 poolille järven toiselle reunalle. Toivosen Olli näytti käyttäneen ainakin 3 kalaa kyseiseltä poolilta mittakaukalossa. Eikä siinä kovin kauaa mennyt, kun omat perhot tippuivat veden pinnalle ja samalla kävi vauraampi kala molskauttamassa tippumis paikalla, ei kuitenkaan tarttunut. Hetkeä myöhemmin sain tartutettua toisen kalan joka suostui tulemaan haaviin asti, näin olin välttänyt blänkit myös tältä jaksolta. Vaihdoin hieman asemia ja muutaman tärpin jälkeen sain toisen kalan mitattavaksi. Siirryin vielä jakson lopuksi kalliolle kalaan, Joonas huusi viimeisen minuutin alkaneen ja itse nakkasin perhot niin pitkälle kuin kykenin. Hetken uiton jälkeen jouduin huutamaan Joonakselle infoa, että on kala kiinni. Samassa Joonas huusi takaisin, että aika. Onneksi on mahdollisuus tartuttama kala väsyttää "yliajalla" ja näin sain kalan vielä mitattavaksi. Kolme kalaa jaksolta, 32cm,34cm ja 37cm riittivät kuitenkin vain jaksosijoitus 4.

Kyseisen poolin syönti loppui välittömästi kuin seinään, Joonaksen alettua kalastamaan ja auringon laskettua. Tämä tuotti taisteluparilleni blänkit kisan viimeiselle jaksolle, eikä tästä kyllä tyytyväinen voinut olla.

Eipä sen puoleen molemmat jäimme kisan häntäpäähän sijoille 14 ja 15.

Tältä näytti oma kilpailukortti kisan lopussa...

Omaa kisaani vaikeutti huomattavasti heittotaidon puute, kohtalaisen kovassa tuulessa. Ei vain osaa. Harjoittelua lisää ja kohti uusia pettymyksiä. Tulevana viikonloppuna onkin sitten edessä Vekarajärven karsinnat.

Loppuun vielä muistutus ELY keskukselta saamasta vastauksesta, joka osoitti oman kalastuksenvalvojan kokeen suorittamista hyväksytysti, näin ollen valvojan hommissa ollaan tulevina kesinä.

Niin ja tuosta sitten linkki kuviin.

Kisanlopullinen tulos lista näytti seuraavalta.
1. Eetu Hyväri

2. Joni Tiainen

3. Aleksi Tolonen

4. Santeri Kinnunen

5. Ari Meskanen

Lisäilen tekstiin vielä muutaman kuvan, kun saan aikaiseksi.

1.10.2012

Syksyistä lampeilua kerhonlammella

Päätin tuossa tehdä reissun kerhonlammelle, ajatuksena hieman "treenata" tulevia sm-karsintoja varten, 6-7.10 Perniö ja nyt paikan saatuani myöskin 14.10 Vekaranjärvi.

Aamulla suuntasin auton kohti tuttuja seutuja ja parkkipaikalle päästyäni, nappasin repun ja muut tavarat matkaan. Talsittuani sen 20minuuttia pääsinkin jo pelipaikoille, hiljaista piteli. Muutama sienestäjä matkalla oli, muuten ei ketään missään. Lampi oli täysin tyyni ja tuon tyynen rikkoi keskellä lampea mellastaneet kirjolohet. Kolme pintakäyntiä näkyi kamoja kasatessa, mietin pitkään, että pitäisikö laittaa pinturisetti kasaan, mutta päätin kuitenkin aloittaa upposiimalla ja perhoilla.

Hetken ehdin heitellä, kun joku kävi iskemässä kovaa, nopeasti uitettuun perhoon. Rajun tärpin lisäksi tuosta ei mitään poikinut, mutta sentään luotto itseen oli kohdillaan, kalaakin lammessa on.

Kiersin lampea hiljalleen ympäri, aina välillä heitellen. Pintomiset loppuivat, mutta rannassa kulkiessani, pystyin havainnoimaan useamman kalan lähtevän rannasta liikkeelle ja uiden aivan pinnassa. Jatkoin joka tapauksessa upposetillä kalastamista, kunnes rannan lumpeikosta iski hennosti perhoon nieriä. Isompaa taistoa ei tarvinnut käydä ennen kuin kala haaviin saapui. Reilu 35cm todella tumma ja laiha yksilö, lammessa siis pidempään oleskellut nieriä. Tästä en raaskinut kuvia räpsiä, kun niin nätisti pääsi perhostakin irti haaviin jouduttuaan, että samalla sai kalan päästää pois.

Tästä seuraavaan puoleen tuntiin ei tapahtumia ollut. Olin melkein palannut lähtö paikkaan, kunnes jälleen rannan tuntumusta iski kolmas kala perhoon kiinni. Muutama vilkas pyrähdys ja kala haaviin. Eloisa reipas 30cm kaunis värinen nieriä jälleen. Tästä muutama kuvakin ja sitten kala takaisin uiskentelemaan.


Tämän jälkeen päätin lähteä kohti kotia, johan sitä tuli muutama tunti rentouduttua ja todettua, että kyllä sitä kalaakin tulee, kun vain keinot keksii.
Luottavaisin mielin karsintoja kohden, tosin ilman isompia odotuksia. Kunhan saisi pidettyä sen linjan, että edes yksi kala/kisa, jotta ei nollille jää, kuten kesän 2 aikaisempaa lampikisaa.

Tuosta sitten vielä linkki kuviin.

ps.paha mennä sanomaan, mutta jäi hieman sellainen kutina, että olisi sittenkin pitänyt se pinturisettikin kasata ja ainakin yrittää sillä, nyt niin ei käynyt.

5.9.2012

Turhan nyhtämistä

Aikaa on hetki edellisestä kirjoittelusta kulunut. Tarkoituksena oli tehdä muutama reissu tuon Jaalan räpellyksen jälkeen, mutta maailma päätti toisin.

Tosin koskipäivillä tuli oltua ja tytärkin pääsi osallistumaan ensimmäisiin onkikilpailuihin samoissa kekkereissä, toista kertaa oli neiti ongen varressa. Ensimmäinen kerta oli vuosi sitten Oulunjärvellä, josta saikin ihan mukavan n.500g appuran isän avustuksella ylös. Nyt oli ääni kellossa toisenlainen, olin aavistuksen "ankara" ja tiputin 2 salakkaa alkuunsa pois, vaikka nämäkin tosin olisivat olleet kisakaloja (ja ny tunnen suuren syyllisyyden tästä), mutta saatiin sieltä sentään puntarillekin yksi ahven, vaaka ei tosin yltänyt järisyttäviin lukemiin, mutta pienelle 3,5vuotiaalle tytölle oli kyllä mukava kokemus ja häneltä kysyttäessä tuo 12g ahven oli maailman suurin. =) Tuosta se sitten lähtee, perhojahan neiti jo minun avustuksella sidoskelee. Tässä ehkä itsellä lehmä ojassa, saan mahdollisesti perhot näppärämmin Neean kautta ja itse pääsen enemmän keskittymään olennaiseen.

Tässä kuva neidistä onki käsissä.

Itse ehdin vielä tehdä pistoreissun Nukarille hyvällä menestyksellä, 4 kalaa käytin ylhäällä. Tapasin myös yhden nuoren innokkaan kalastajan alun joka oli saanut koskelta komean 5kg taimenen, upea kala ja pojalle avauskala koskikalastuksesta. Voi kun sattuisi omallekin kohdalle. =)


Muuten sitten jääkin reissut vähemmälle nyt vähään aikaan, keskiviikon nukarin reissulta kotiuduttuani, oli torstaina hieman mullistava päivä tiedossa. Aamun kivut muuttuivat todelliseksi tuskaksi ja illalla sitä oltiinkin operoitavana leikkuusalissa. Joten nyt sitten joutuu ottamaan hieman iisimmin, tosin meneehän tämä sairasloma tässä perhoja sitoessa ja rasioita täydentäessä. Saa ainakin kesän hävikin korjattua takaisin. Ehkäpä joutaa jokunen perho kavereidenkin rasioihin.


Seuraavaksi on kalastuksen ohelta sitten tiedossa sm-karsinnat 2013 osalta, vaikka tosin tämän syksyn aikana näitä onkin ohjelmassa.
Hain seuraaviin kohteisiin

Pomarkku Kynäsjoki 15.9.2012
Perniö Lohenrengas 6-7.10.2012
Vekaranjärvi Risulampi 14.10.2012

Näistä kahteen ensimmäiseen sain paikan ja Vekaralle vara 3 sijan. Pomarkun jouduin perumaan ja hyvä niin, en olisi tässä kunnossa edes valmis kalaan vielä tuolloin. Perniö on siis seuraava kokeilu ja toivossa eletään josko paikka Vekaralle aukeaisi, vaikka utopistinen ajatus on, sen verran suositusta lampikisasta on kyse.

Koskipäivän jälkeen oli kerhovarannut meille VKK:n kosken illaksi käyttöön, joten sinne sitten suunnattiin muutaman henkilön voimin, tässä linkki vielä muutamiin kuviin tuosta hetkestä.

20.8.2012

Jaala, Sonnanjoki 19.8.2012

Sain viikolla kyselyä, josko lähdettäisiin kalaan. Toiveena oli, että jonnekin muualle välillä kuin Nukarille. Itse ajattelin ensin Tainiota, mutta Ahti ehdotti Jaalaa. Hieman tutkailin paikkaa netistä ja tehtiin lopullinen päätös asiasta, että lähdetään hiukan sontimaan... eikun siis kalaan Sonnanjoelle.

Nähtiin siinä vielä ohimennen lauantaina Nukarilla ja sovittiin sunnuntain aikataulua.
Aamulla kello soimaan aikaisin ja nenä kohti Jaalaa. Ahti starttaili vissiin joskus viiden hujakoilla ja pyörähti tuohon parkkipaikalle, vaihdettiin siinä kamat vielä minun autoon ja lähdettiin ajelemaan kohdepaikkaa kohden.


Saavuttiin siinä kahdeksan pintaan joelle. Matkalla tuli kalakaverin puolelta "ylistys" puhetta joesta, veden kirkkaudesta, luonnonkaloista (jotka pääpiirteittäin tosin pientä) ja sitten perhoista joita kannattaa käyttää. Heitin siinä puoli vitsillä, että laitan liitsin päähän ja otan ensimmäisen kalan.

Parkkipaikalle päästyämme, kaivettiin kamat takaluukusta ja vedettiin kuteet niskaan. Itselläni oli vapa valmiiksi kasattuna eilisen kirjolohi jahdin jäljiltä ja paksuun perukkeeseen sitaistu valkoinen liitsi. Totesin vain, että tällä se täytyy sitten kala ottaa täältäkin. Sain vain vastaukseksi halveksivaa naurua. =)

Kovin vain hiljeni tuokin nauru, kun rantaan päästyämme toisella uitolla ensimmäinen taimen kiinni. =) Mutta se siitä.

Siirryin itsekin hieman kevyempään perukkeeseen ja fiksumpiin perhoihin. Aloiteltiin niskalta kalastus, jossa näkyi selvästi veden kirkkaus ja myöskin paikan päällä olevia kaloja. Pienehköjä taimenia useampia ja 2 isompaa kalaa, jotka todennäköisesti olivat säyneitä. Molemmat saivat koukutettua muutaman kalan niskalta, mutta mitään koko juhlaa ei ollut tiedossa.

Koskelle oli tässä samassa ilmestynyt 3 kalastajaa meidän lisäksi. Siirryimme hieman alas päin ja larvastamalla sain koukutettua pienen taimenen. Siirryin aavistuksen alavirtaan samalla, kun Ahti siirtyi hieman pidemmälle sillan yläpuolelle. Heitin perhot alavirtaan ja muutama nykäisy takaisin päin, niin jälleen tuntui siiman päässä painetta. n.30cm taimen nousi haaviin ja pääsi takaisin uimaan. Heti seuraavalla heitolla toistui edellinen ja jälleen oli kala irroituksessa. Ahtikin koukutti muutaman samanmoisen taimenen. Näiden lisäksi löytyi muutama salakkakin, mutta isot kalat loistivat poissaolollaan. Sillallata sentään saatiin bongattua yksi mittakala, mutta sekin otti hatkat, kun Ahti kävi sitä hiukan perhoilla häiritsemässä.

Sillalta pystyi spottaamaan useamman kalan, mutta tuota +30cm kalaa kaikki.


Päätettiin ottaa auto alle ja ajella ylöspäin Jukakoskelle, kapea kovavirtainen ränni, jonka niska huokui upeaa pinturipaikkaa, tosin ajankohta ei tähän ollut parhain eikä pintomisia näkynyt. rännistä ei hirveästi viitsinyt kalastaa, joten siirryin itse alemmas koskessa, paikkaan jossa ränni levenee ja muuttuu hieman heikommaksi virraksi. En vain löytänyt kalaa. Siirryin hieman alaspäin melkein loppuliukuun, Ahti siirtyi tässä kohtaa vastarannan puolelle. Sain ensin tärpin virrasta joka osoittautui taimeneksi, tällä kertaa hieman vauraampi, kuin Myllykoskelta tulleet. Kala vain karkasi hieman ennen haavia. Hetkeä myöhemmin sain koukutettua loppuliu'usta harjuksen joka niukin naukin rikkoi paikan 35cm rajan. Kala tosin pääsi jatkamaan eloaan vedessä. Hetki tästä ja Ahdin vapa taipui kalan ja virran voimasta lupaavasti. Hetken kompuroinnin jälkeen kalapussiin, muutama kuva ja kala takaisin kasvamaan. 36cm taimen oli käynyt piipahtamassa Ahdilla. Itse sain tästä vielä pari hyvää tärppiä, mutta en isompaa elämää.


Heittelin kuitenkin vielä muutaman heiton loppuliukuun ja sain tärpin, vaan ei pysynyt kiinni. Uusin heiton samoille paikoille ja jälleen tärppi, tällä kertaa onnistuin vastaiskussa ja sain "taistella" hetken aikaa harjuksen kanssa. Kala koki vapauden ja olo oli tyytyväinen. Silmämääräisen arvion perusteella ehkä hieman edellistä harjusta suurempi kala. Ei mitään jättiläisiä löytynyt täältäkään. Pelin henkikin oli selvää, ainuttakaan kalaa emme tulisi papittamaan tältä reissulta, mutta muuten nautimme täysin rinnoin kalastuksesta, kirkkaasta vedestä ja maisemista.

Poistuimme takaisin Myllykoskelle jossa laitettiin nuotioon tulet ja paisteltiin makkaraa nälän pitimeksi. Tarkoituksena oli seuraavaksi ottaa pieni kävelyreissu Seppälän- ja Tuomaankoskelle.

Perille päästyämme Ahti koukutti melkein välittömästi yhden taimenen. Eikä tästä kovinkaan kauaa mennyt, kun itsekin sain pienen taimenen siiman päähän. Tässä kohtaa Ahti hieman oikaisi metsän poikki minusta katsottuna alavirtaan. Kun taas pääsimme keskustelu etäisyydelle olin itse löytänyt 4 taimenta ja Ahtikin oli löytänyt yhden. Siitä liki samoilta seuduilta Ahti löysi vielä yhden kalan, mutta muuta emme täältä löytäneet, vaikkakin paikat olivatkin upeat ja kalaakin varmasti oli.

Siirryttiin takaisin Myllykoskelle ihmettelemään. Kalasteltiin tovi ja löydettiin jälleen muutama taimen. Ihmettelin itsekseni, että eikö täällä sitten ole harjuksia lainkaan, niitä kun ei löytynyt edes pieniä. Päätettiin hieman antaa kosken rauhoittua ja paisteltiin vielä toinen kierros makkaraa.

Siitä sitten siirryttiin vielä takaisin koskelle, mutta mitään ihmeellistä ei tuntunut tapahtuvan. Näitä +30cm taimenia löytyi sieltä täältä, mutta eivät nekään hirmu syönnillä olleet. Itselläni alkoi selkä jälleen osoittamaan väsymisen merkkejä, joten poistuin ns. takavasemmalle ja suuntasin autolle. Pakkailin omat kamat kasaan ja lähdin takaisin katselemaan Ahdin kalastusta. Puutumista oli sielläkin havaittavissa, vaikka nuorella miehellä vielä hieman virtaa tuntuikin olevan. Illan siinä hämärtyessä alkoi loisketta kuulua lupaavasti. Jonkin sortin pupahätsit lähtivät käyntiin ja tutuiksi tulleet kolmenkympin ylittäjät aloittivat villit syönnit. Hyppyjä näkyi siellä täällä runsaasti, mutta sitkeästä yrittämisestä huolimatta ei Ahti löytänyt oikeaa perhoa joka olisi kaloille kelvannut. Isompia kaloja ei näkynyt, muuta kuin toinen bongattu kala montusta, mutta tämäkään ei kelpuuttanut perhoa ottipalaksi. Tyydyimme tilanteeseen ja suuntasimme autolle ja autolla sitten kotio.


Reissun saaliiksi jäi noin nelisenkymmentä 30-40cm kalaa.
Suurin taimen Ahdin 42cm
Harjus siinä 37cm hujakoilla

Kotiokin päästiin kellon lyödessä puoltayötä. Matka vain oli pirun pimeä ja sateinen.

Tätä tässä kirjoitellessa on jo uutta kalastus reissua suunnitteilla, eikä tälläkään kertaa olla "kotikoskelle" menossa, jollen nyt sitten innostu tässä välissä sinne hiippailemaan.

Ensi lauantaina olisi ohjelmassa Vanhankaupunginkoskella Helsingissä koskipäivät ja siellä oman seuran pisteellä tulee varmastikin oltua ja opastettua ihmisiä lajin saloihin. Menossa mukana moni muukin taho mukaanlukin esim Mikko "Peltsi" Peltola, joka on jakamassa palkintoja kalastuskilpailussa onnistuneille, ehkäpä jopa omat jälkeläiseni ottavat osaa tähän "haastavaan" kisaan. Mikäli he nyt vain matkaan lähtevät.

Tässä sitten linkki kyseisen tapahtuman esitteeseen ja sitten perään vielä linkki Jaalan reissun kuviin.

18.8.2012

Aamu häkellys koskella 18.8.2012

Lauantai aamuna soi kello 5.01 tarkoituksellisesti. Ajatuksissa oli suunnata Nukarinkoskelle hieman jallittamaan kaloja.

Siitä sitten sängystä ylös, muutama leipä naamaan ja kohti koskea. Matkalla piti käydä myllykukosta hakemassa kuppi kahvia.
Aurinko alkoi pikkuhiljaa näyttäytymään enemmän ja enemmän puiden takaa, ilma oli noin 10 asteen tietämissä ja pientä usvaa oli siellä täällä. Ajellessani lähemmäs kohdepaikkaa, maisemat oli upeaa katsottavaa, auringon värjätessä punaisella tuota usvaa joka leijaili metsien reunassa ja pelloilla.

Saavuin parkkipaikalle hieman ennen kuutta. Ei auton autoa, joten rauhassa sai ainakin aloittaa kalastuksen.


Suuntasin tutuille mestoille rantaan päästyäni ja lähdin koskea koluamaan. Ensin alkuun löytyi muutama reilu 35cm taimen toinen taisi olla jopa lähempänä 40cm.

Muutama metri ylempää kiven huopeesta uitettuun perhoon iski hieman kilon alle jäävä kirjolohi. Näin tuli jälleen tiedostettua, että kyllä kalaa on, kun vain hieman viitsii nähdä vaivaa.


Koskessa kahlatessani näin huomattavan paljon rapuja siellä täällä. Muutama yritti pohjaa myöden uinutta perhoakin saalistaa, sellaiset vibrat siitä siiman päässä tuntuu.
Ylöspäin noustessa, löytyi aivan rannan tuntumasta jälleen kirbeli. Varovaisia tärppejä olivat tähän asti olleet, molempien kalojen iskut. Tarkkana sai olla.

Käännyin niskalta takaisin alaspäin. Muita kalastajia ei ollut ilmestynyt rantaan, joten sain vielä koluta aavistuksen tarkemmin vähä vetistä koskea, josta kalojen mahdolliset olin paikat oli kohtuu helppo löytää. Laskulla löytyi jälleen yksi kala, joka sekin löytyi isomman kiven "alta".

Päätin vielä kipaista toiselle koskelle, kun ei muita maisemissa näy.
Siirryin tovin matkaa eteenpäin ja aloitin jälleen kalastamisen, tällä kertaa koskea laskien. Alkuun tuntui kovin hiljaiselta. Pidin pienen tauon ja nautin kosken kohinasta ja auringon säteistä, jotka vihdoin saavuttivat jokiuomankin. Polttelin tupakkia rauhassa ja katselin yhtä varteen otettavaa monttua. Näin kun isompi kala kävi möyrähtämässä pinnassa, ensi oletus oli kirjolohi. Päätin sitten uittaa perhot kyseisen montun reunaa myöden, kun siima kiristyi ja vesi pärskähti. Samassa ennen kuin ehdin enempiä miettiä alkoi kala nousta koskea ylös, liki 15m raivokas nousu kivien ohitse ja sitten pysähtyi. Aloin lapata siimaa sisään ja samassa nousta koskea itsekin ylös. Kala juroi hetken 2 kiven alla, jonka jälkeen otti vielä pienen spurtin ylöspäin, kiertäen kiven ja kääntyen takaisin. Tässä kohtaa 2X piuhat paukkui poikki, todennäköisesti kivi nirhaumien takia. En ollut enään varma oliko sittenkään kirjo. Mutta koskaan en tuota saa itselleni varmistettua, joten elän siinä toivossa, että se olisi ollut koskessa pidempään viihtynyt kirjolohi. Tällä vältän sen suuren pettymyksen, että olisin hukannut vauraamman taimen.

Tästä sen enempiä murehtimatta, sidoin uutta perhoa perukkeeseen ja jatkoin matkaa. Hetkeen ei kuulunut mitään, kunnes sitten alkoi tapahtua uudemman kerran. Kilon luokkaa ole kirjo iski kiven edestä perhoon kiinni ja antautui aika suosiolla haavittavaksi.


Kosken alaosista löysin vielä muutaman kirjon ja pienempiä taimenia n.25-30cm, sekä yhden todella kiukkuisella päällä olleen ahvenen. Taisi olla "herännyt" väärällä evällä, pieneen kokoonsa nähden niin "raivokasta" menoa.

Lähdin siinä sitten vielä takaisin autolle päin, samalla koskea läpi käyden. Pystyin jo auringon avulla spottaamaan muutaman kalan matkalla, mutta kovin tuntuivat olevan passiivisia perhoja kohtaan.
Sai kuitenkin vielä pari hassua koukutettua ja hyvillä mielin palattua autolle.



Pieni häkellys jäi siitä yhdestä rallista mieleen, mutta yritän olla miettimättä sitä sen enempiä. Huomis aamuna sitten starttailen autoa kuuden pintaan kotoa ja suuntaan koko päivän reissulle Jaalan suuntaan Sontajoelle.

Tässä vielä linkki perinteisiin reissu kuviin.

11.8.2012

Iso-Kerojärven reissu 28.7-4.8.2012


Elikkä viime kesänä tehtiin porukalla reissu tuonne syvä-tepastolle ja sen jälkeen oli sitten uusi reissu taas suunnitteilla. Tällä kertaa paikaksi valikoitui Iso-Kerojärven rannalla sijaitseva VilliPohjolan Hillakero mökki.
Tähän mennessä reissumme ovat suuntautuneet huomattavasti korkeammalle pohjoiseen ja aina järjestäin joen varrelle. Joten monessakin suhteessa poikkeus normaali reissuihin... Järvi ja "etelässä".

Piti taas tehdä sitä tuttua taustatutkimusta paikasta ja vesistöstä, sekä mahdollisista muista paikoista lähistöllä. Tietoa vain oli kovin niukasti. Tosin noista Kuusamon yläpuolen joista kyllä ja paljon, mutta sinne ei ollut tarkoitus suunnata.

Startattiin reissuun Klaukkalasta n.kahden maissa perjantai-lauantai yönä. Porukan kyyti oli aloittanut matkan teon jo reilusti aikaisemmin Mietoisista, suunnaten sieltä Raision ja Espoon kautta Klaukkalaan. Näin ollen olin viimeinen porukasta auton kyydissä. Tavaraa oli taas kontti pullollaan ja autossa istui 5 kalamiestä matkalla kohti Kuusamoa.

Matka taittui kilometri kerrallaan ja normaalilla kuskin vaihto rytmillä kohtuu hyvin. Persauksen puutumista oli havaittavissa, mutta muuten ihan rento matka. Tosin itsellä kevään Kairille ajo jo takana eikä tämä ollut kuin liki puolet siitä matkasta, joten kokemusta oli jo valmiiksi.


Saavuimme viimein lauantaina puolenpäivän pintaan mökin pihaan, näky oli silmiä hivelevän kaunista. Reilu hiekkaranta mökin lähellä, kirkasta vetä joskin jonkin verran oli hyhmää kertynyt pohjalle. Mökki hyvällä mallillaan ja sopiva tälle porukalle. Avainten luovutuksessa, olivat kertoneet, että edellinen porukka oli poistunut paikalta liiallisen hyttys kannan takia??? Me kun emme saapuessamme löytäneet näitä verta himoitsevia vitsauksia juuri lainkaan, joten tämä kommentti hieman ihmetytti.

Päivä meni paikkaan tutustuessa, pikaisen pistoreissun ja saunanlämmityksen merkeissä varsin mukavasti. Painuttiin pehkuihin jo yhdeksän pintaan illalla. Hieman oli matka ja vähä uninen edellinen yö veroittanut porukan voimia.


Seuraavana aamuna 8 aikoihin porukalla ylös, kaffet ja muut hommat. Sitten päätettiin lähteä koko porukan voimin piipahtamaan järvellä. Laihaksi jäi saalis ekalla pistolla. Tuulen vire siivitti järvellä ja välillä pilvien välistä paistanut aurinko lämmitti oloa kivasti.

Suuntasimme myös Luvenlahden perukoille katsastamaan siellä olevaa laavua ja samalla paistelemaan makkarat sinne. Matkalla löytyi muutama hauki, osa perholla ja osa toisten uistimilla. Kokoa kivasti 2-3kg. Pienempiä päästeltiin pois. Ahvenia ei löydetty, eikä liiemmin muitakaan kalalajeja. Jollei "lentokalaa" lasketa. Harvinais laatuinen tilanne, kun näkee kalan kirjaimellisesti hyppäävän veneeseen. Ei ole moista ennen tullut nähtyä, vaikka tämäkin siimanpäässä oli, niin silti veneen viereltä ponkaisi ilmaan päätyen suoraan veneen lattialle. Tässä kohtaa kun olisi ollut videokamera kuvaamassa toista venettä, niin olisi kyllä todella upeaa materiaalia saanut. Vaan eipä ollut.


Käytiin vielä illaste saunassa ja touhuiltiin noita normaaleja touhuja muutaman virvoikkeen kera.

Seuraavana aamuna herättiin kirkkaaseen päivään, aurinko porotti pilvettömältä taivaalta ja lämpöä oli enemmän kuin riittävästi. Päätettiin unohtaa kalastus ja keskityttiin hieman heittämään noppaa pihamaalla. Hyttysiä ei juuri ollut vieläkään, paarmoja sitäkin enemmän.

Järvi oli liki peilityyni keskellä kirkasta päivää, mutta ajattelin silti soutaa niemenkärjen tuntumaan katsastamaan josko olisi siikoja maisemissa. Tuhoon tuomittu reissuhan se oli jo näin kelin kannalta ajateltuna, mutta kokeilimpa kuitenkin. Muutama selvä siian pintominen näkyi, mutta nekin hävisi teille tietämättömille lähes heti. Ei kiinnostanut perhot pinnasta, kalvosta tai sen alta, eikä myöskään syvemmältä.
Pikainen pisto oli historiaa ja suuntasin takaisin mökille. Syötiin ja vedettiin pikku ruokalevot. Illalla oli tarkoitus suunnata vihernieriä jahtiin, vaan ukkosherra päätti toisin. Irnin suunnalta nosti hiljalleen kohti meitä reilusti jyskyvää ja välkkyvää taivasta, joten suosiolla jätettiin vesille meno pois suunnitelmista. Aikamme siinä läiskittiin korttia, nautittiin/ihailtiin ukkosta, kuunneltiin sateen ropsetta ja kahinaa, ennen kuin päätimme siirtyä untenmaille.

Aamulla ei ollut ukkosesta enään tietoakaan ja äijät saivat minut houkuteltua pohjukkaan haukijahtiin. Tuo hauen jallitus nyt ei ollut omaan mieleen niin suurta nautintoa tuova ajatus, mutta kalastusta kuitenkin. Sama kaiketi se on mitä sitä nyt puolitosissaan pyytää. Kyllähän tässä on koko kesä oltukin enemmän ja vähemmän kirjolohi, taimen ja harjus jahdissa. Loppu kesä ja syksykin on vielä aikaa, niin kalastellaan ny välillä haukea.


Löydettiin pohjukasta jälleen haukia ja minä pienillä perhoilla särkiä, ahvenista ei ollut vieläkään havaintoa. Yksi särki tosin toi metkan kokemuksen lisää omalle muistilleni, särki tarrasi ylemmässä tapsissa olleeseen perhoon ja kävi pinnassa pärskäyttämässä, lähes välittömästi n.1,5metrin päässä pärskähti hieman reilummin. Samassa siiman päässä tuntui reilu vastuksen muuttuminen ja runsas suomupilvi leijaili tapahtumapaikalla. Hauki oli tempaissut hampaansa särjen kylkeen ja samassa rytäkässä oman kylkensä alempaan perhoon. Hetken väännön jälkeen alempi perho lähti hauen matkaan, mutta särkeä ei hauki saanut.

Hetken päästä käytin vielä yhden 3,32kg hauen veneessä joka päätyikin sitten papin alle ja veneen pohjalle. Toiseen veneeseen oli myöskin noussut muutama hauki. Hieman ennen kuin oltiin pois lähdössä, antoi luonto jälleen hieman silmän ruokaa, kun saimme porukalla seurata kanahaukan ja teeren rallia lahden ylitse metsästä toiseen. Kovaa menoa lintutaivaallakin. Hienoja lintuja molemmat.

Illala toiset pitivät hetken hyttystentappo "kisan", nyt kun niitäkin vihdoin löytyi. Tässä pieni määrä 10min aika saadusta saldosta yhden ihmisen osalta, osa tippui raoista alas ja osa jäi laudalle. Tässä kohtaa pystyi jo sanomaan, että kyllä niitä sittenkin täällä on. Ei siinä sitten kauaa viitsitty pihalla olla, joten siirryttiin sisälle pelailemaan korttia ja nauttimaan virvokkeista.


Keskiviikko aamuna oli tarkoitus suunnata Kuusamoon ja hakea luvat Poussunkoskelle sekä käydä täydentämässä ruokavarastoa. Tarkoituksena itsellä oli saada serkkupojalle ensimmäinen kala perholla. Hän kun on onneksi innostunut perhoilusta, niin ei tarvitse enään olla ainut pervoilija tässä porukassa.

Luvat saatuamme suuntasimme muutamaksi tunniksi näin päivällä koskelle. Heti alkuun paikka näytti lupaavalta ja kalaakin näytti olevan liikkeellä, tosin ahventa, särkeä ja salakkaa, muutama pieni taimenkin siinä joukossa.
Sitaistiin aloittelijalle oliivi larva siiman jatkeeksi ja pieni opastus uittoon. Ei montaa heittoa tarvinnut, kun poika nosti ensimmäisen kalan ylös.
Jatkettiin siinä hetken rupattelun jälkeen kalastusta, käytin useamman kalan ylhäällä tästä niskalta ahventa, särkeä ja salakkaa. Siirryttiin pikkuhiljaa alaspäin ja käytiin hieman samalla uittotekniikoita ja muuta tarpeellista lävitse.



Tiputeltiin siinä pikkuhiljaa koskea alas, käytin matkalla useamman kohtuu vauraan särjen ylhäällä koukun irroituksessa, näin myös yhden isomman vilahduksen perhon perässä, mutta ei tietoa mikä oli. Noin puolesta välistä koskea, löytyi pieniä taimenia ja harjuksia, jotka innostuivat perhoon ottamaan.
Palattiin välillä takaisin tulipaikalle makkaran paistoon, pitämään pikku sadetta ja ihmettelemään jumalattoman isoa pistiäistä. Ei kyllä tietoa mikä kaveri, mutta koko reilusti coltin sytkäriä isompi, pituudeltaan siis, väritys liki ampiaista. Tuossa pari kuvaa kyseisestä veijarista.




Kun oli mahaa hieman ruokittu, päätettiin vielä siirtyä kosken alaosaan, loppuliuusta sain hyvän tällin streameriin ja perään pari upeaa loikkaa alavirtaan, ajattelin jo tovin, että meni oma taimen enkka uusiksi, mutta totuus olikin aivan muuta. Juuri ennen haavitsemistä kala päätti purra perukkeen poikki ja painella muille maille. Toisaaltaan hyvä niin, koska näitä vihernieriöitä en täältä tosiaan tullut hakemaan. Sitaisin uuden streamun perukkeeseen ja jatkoin kalastusta, sain lähes heti perään uudne tällin ja tälläkin kertaa kyseessä oli hauki, tämä tuli jo haaviin asti ja luovutti perhon takaisin. Päätin sitoa jotain pienempää siiman päähän ja suunnata takaisin ylöspäin. Tasaisesti jokaisesta peilistä, kiven huopeesta ja reunan hitaasta virrasta tarrasi perhoon joko ahven, särki tai salakka. Käytin tämän session aikana joka koskella oltiin, noin 50 kalaa haavissa. En kuitenkaan löytänyt ainuttakaan mittakalaa taimenista tai harjuksista. Eikä Poussun siikaakaan näkynyt suvannoissa.
Kyyti tuli hakemaan meidät takaisin mökille. Päätettiin kuitenkin, että tullaan illalla vielä haeskelemaan järvistä koskeen syönnille tulevaa kalaa.



Illalla ajeltiin sitten takaisin Poussulle ja suunnattiin ylemmän kosken niskalle, oiva paikka, kohtuu syvä ja hyvät isot kivet juuri ennen niskaa. Jälleen ei tarvinnut montaakaan uittoa pienillä perhoilla, kun olivat pienet kalat kiusaamassa. Vaan kun vaihdoin jälleen streamerin perukkeen päähän ja aloitin niskan läpikäymisen, näin kun tumma hahmo nousi kiven huopeesta kohti perhoa, ei tarttunut. Uutta yritystä ja kiinni oli. Mutta totuus tästäkin kalasta oli epämiellyttävä. Hetken taiston jälkeen pinnataan näytille ja n.3kg hauki oli siimassa kiinni, tovi tästä ja peruke antoi periksi ja kala hävisi järvelle päin. Noh yksi paha ainakin niskalta pois.


Tiputeltiin jälleen hieman alas päin, molempien saadessa tasaisesti särkeä ja ahventa. Itse löysin pari pienempää harjusta n.25-30cm jotka saivat jatkaa elämäänsä kosken kuohuissa. Aloittelijakin oli kovin tyytyväinen kun sai jotain kalaa siiman päähän, kunnes hänen oliiviin pupaan tarttui vauraampi kala, en juurikaan ehtinyt antamaan neuvoa, että hieman rauhallisempaa touhua/vetoa kalaa vastaan, perhostus kun ei ole samaa kuin uistimella kalastus. Niinpä siinä sitten kävi, että hieman ennen rantauttamista kala valitsi toisen suunnan ja peruke antautui. Kalana tälläkertaa oli kuitenkin hauki, mutta saipahan hieman kokemusta isomman kalan voimista perhovavan jatkeena. Hymykin tuntui olevan reilusti kasvoilla.


Autotiesillan alla oli 10m kosken pätkä jota edelsi hieman voimakas virtaisempi suvanto, vai pitäisikö sanoa pidemmän mallinen niska. Näin muutaman reilun salakka-ajon, mutta oletettavasti kyseessä oli kuitenkin hauki. Olisihan se voinut olla taimenkin, mutta kiinni sitä ei saatu.

Pintomisiakin alkoi olla enemmän, joten päätin laittaa perukkeeseen pari pinturia kellumaan ja lopetin uppokalastuksen. Muutama särki kävi pinturia puraisemassa, ennen kuin pääsin tälle sillan alta menevälle koskelle. Kosken keskellä oli pitkä "nielu", joka tasaisena antoi loistavan pinturi paikan. Uitto vastapuolen reunasta ei tuonut tulosta, toinen uitto oman rannan puolelta toi pienen harjuksen. Heitin perhot uudelleen veteen ja annoin uida keskeltä alas asti, jätin ne vielä hetkeksi siihen niulun alaosaan uimaan, kun vesi pärskähti oikein kunnolla ilmoille ja taisto alkoi. Kala kävi useaan otteeseen pinnassa ja osoittautui hyväksi harjukseksi, mittakala oli kyseessä ja itselle ajattelin jo vihdoin 40cm puhkaisua, se kun on vielä hieman auki. Kala velloi hetken pinnassa ja sukelsi sitten virran reunassa olevan kiven viereen juromaan. Pari hassua minuuttia kala jaksoi paikoillaan juroa, kunnes voimat ehtyivät ja kala heltisi haavitsemis etäisyydelle. Kala haaviin ja omiin käsiin, mittaus toi kalalle pituutta kuitenkin vain 39cm. Kaunis kala lähti kuitenkin matkaan, kun piti mökille saada hieman muutakin syötävää kuin haukea. En saanut 40cm rikki vieläkään, mutta kaippa se tulevaisuudessa sitten.



Siirryttiin vielä tuonne päivällä läpikäydylle koskelle, josta tavoitin yhden 35cm harrin hieman niskan alapuolelta. Muuten pysyttiin pienissä kaloissa. Taimenta tai siikaa ei löytynyt edes illalla. Siian pintomistakaan ei joessa näkynyt, vaikka näitä pitäisi Poussulla olla kohtalaisen paljonkin. Hyvä reissu joka tapauksessa tänne, saatiin aloittelijalle hieman tuntua perhostukseen enemmän, niin josko tuo onnistuisi jatkossa itsekin löytämään vaikka niitä kirjoevällisiä täältä etelän joilta.

Mökille päin ajellessamme törmäsimme hieman aikaisemmin tapahtuneelle kolaripaikalle. Siinä oltiin autolla otettu mittaa porosta. Toisesta tuli romua ja toisesta vainaa. Ei mikään kaunis näky, mutta onneksi ei henkilövahinkoja.
Käytiin vielä yöllä saunomassa ennen unille menoa.

Torstai aamulla herättiin pilviseen keliin. Osa porukasta lähti hilloja haeskelemaan lähialueelta, mutta ei niitä löytynyt kuin vajaa pari litraa, jotain sentään kuitenkin.
Päätettiin illa tehdä hieman poikkeava reissu järvelle, mato-onkien kera. =)
Eipä ole tullut madolla ongittua ihan vähään aikaan.
Siirryimme toisella veneellä saaren rantaan kalaan, kun toinen venekunta jäi niemenkärjen lähettyville.


Katseltiin siinä menomatkalla, että ompa tummia pilviä tulossa, mutta taitavat mennä ohitse. Päästiin siinä saarelle ja hetken aikaa ehdittiin uittamaan matoja vedessä, kun tuuli yllättäen voimistui ja pilvet alkoivat tulla suoraan kohti. Päätettiin varmuudeksi mennä rantaan ja ilmoiteltiin toiselle veneelle radiopuhelimien välityksellä, jotta jäähään pitämään saetta ja tuulta tänne. Veneet kun eivät mitään huippuja olleet, niin niillä ei viitsinyt lähteä urheilemaan kovaan tuuleen. Hetken aikaa tuuli siinä tuiversi varsin voimakkaasti ja taivaalta tuli vettä, kuin oisi saavista kaatanut. Tuuli kuitenkin tyyntyi ja sadekin lakkasi, joten päätettiin sitten lähteä takaisin mökin suuntaan märkinä joka tapauksessa. Mökille päästyämme alkoikin aurinko paistamaan ja tuulikin taas tyyntyi, heh normaaliahan tämä.
Päätettiin kuitenkin paneutua vielä marjapussin maailmaan ja otettiin samalla hieman holillista juomaa, kirkkaana, punaisena, märkänä ja hyvänä kohti naamaa. Pitihän sitä yrittää tyhjentää loputkin, kun perjantai illaste ei sitten isommin enään oteta, kun lauantai aamuna joudutaan autoilemaan takaisin etelää.



Siinähän sitä sitten meni yö pitkälle, ennen kuin unille päästiin. Aamulla kuintenkin heräiltiin vaikka kaikki 5 äijää oli hieman silmät sikkuralla herättyään. Ei tohdittu lähteä kalaan päivällä, joten pelailtiin hieman noppaa pihalla ja nautittiin lomasta.
Illaksi oli suunnitteilla vielä onkireissu, vaan sauna ja oleilu vei voiton siitäkin.
Saunottiin vielä viimeiset löylyt hyvässä saunassa ja nautittiin hyvästä seurasta keskenämme. Aamulla olisi sitten lähtö kotia kohden, joten unillekin mentiin kohtuu hyvissä ajoin.

Aamu touhuilut tehtyämme, pakattiin auto, siivottiin mökki ja startattiin matkaan.
Matka meni vanhoissa hyvissä merkeissä ja jokainen pääsi kotiinsa, viimeiset tosin vasta myöhään illalla.

Sellainen reissu tällä kertaa. Uusikin on jo tätä kirjoitellessa suunnitteilla, niin omalta osalta kuin tältä porukaltakin. Tai ainakin paikat on mietitty valmiiksi, jos ei sen enempää ole suunniteltu.

Kalaa saatiin ja lomailtua siinä samassa. Kalastaminen vain jäi hieman normaali reissua vähemmälle, eikä ihan niitä löytynyt mitä olisi suonut itselleni löytyvän, tosin eivät olleet ilmatkaan kaikkein otollisimmat, eikä liiemmin ollut tuo kalastus himokaan päällä.

Tässä linkki kuviin, näitä kuvia tulee sitten jossain kohtaa lisää, kun saadaan reissun loput kamerat tyhjennettyä.

Laittelen vielä lisää kuvia, jahka olen saanut muilta reissun miehiltä kuvat itselleni. Nyt vain kaikki omasta kamerasta.

Pervoilua Nukarin kuohuissa 8.8.2012

Pitihän sitä käydä "koti"koskikin katsastamassa.

Kentän parkkipaikalla oli autoja useampi kappale ja rannalla perhonvispaajia useampi kappale. Päätin kuitenkin ottaa yhden nousun padolta laavulle, kun tällä välillä ei ollut kuin 1 kalastaja ja hänkin jo reilusti alkua ylempänä.

Sitaisin perukkeeseen pari luottoperhoa ja lähdin tutuista montuista kalastamaan. Menomatkalla puhuin kaverini kanssa puhelimessa ja he olivat aikaisemmin ihmetelleet vaijeri viritystä kosken yläosissa, tiesin jo siinä kohtaa, että vihdoin ovat virhon puolelta käyneet hoitamassa uusia kutusorakoita Nukarille.



Yksi tutuista montuista oli täytetty soralla ja hyvässä paikkaahan tuo oli näin kutua ajatellen. Lisää uusia kutusoraikkoja löytyi sitten ylempää.

Aikani siinä koskea noustuani sain heikon iskun perhoon, ei vain pysynyt kiinni. Uutta yritystä ja jälleen tälli, tällä kertaa kala pysyikin kiinni ja pienehkö kirjo pääsi käymään haavin pohjalla ja kuvauksessa.



Tässä kohtaa päätin hieman laittaa pienempää perhoa kiinni ja jatkaa matkaa ylöspäin. Aina tuohon laavun suvannolle asti kolusin kosken lävitse, muutaman tärpin kera. Päätin kuitenkin tässä kohtaa kääntyä takaisin, kun porukkaa oli koskelle tullut lisää. Ajattelin hakea pistäytyä vielä toisaalla, kyseisen alueen paikalla.

Siirryin toisaalle ja yllätyin jälleen, kun oli tienvierustalla autoa jonossa useampi. Porukkaa olikin kosken yläosalla useampi. Päätin suosiolla aloittaa kosken alaosasta ja nousta siitä sitten pikkuhiljaa ylöspäin.

Karkuutin liki heti yhden kalan tapsin mentyä poikki. Ei iso, mutta pääsi pyörähtämään sopivasti kiven alta. Sitaisin uutta perhoa perukkeeseen ja jatkoin kohti yläosaa. Kalaa tuntui löytyvän ja muutaman käytin jälleen haavissa. Niskan alta haavitsin jälleen yhden kirjoevällisen ja päätin tämän ottaa mukaani.




Siirryin vielä niskalle ja haavitsin täältäkin yhden kirjon. Tuntuivat olevan yllättävän vireällä päällä. 2 karkuutusta yläosasta jotka molemmat ottivat reilut spurtit virran mukana, toinen näistä antoi vielä upeat hyppy esitykset ennen kuin katkoi alemman perhon tapsin.

Mukava piipahdus koskella, vaikka porukkaa olikin todella paljon. Ruuhkassa kalastaminen ei kyllä ole koskaan mitään ylimmäistä herkkua, mutta siihen on jotenkin tottunut näillä seuduilla.



Reissun saaliit koostuivat 5 haavissa käytetystä kirjosta, 2 särjestä ja 4 selvästä karkuutuksesta. Useampia tärppejä löytyi, mutta tarkkana sai olla ainakin alaosilla.

Seuraava pistokin paikalle on jo tiedossa, mutta se on ajankohdaltaan sellainen, että pitäisi hieman enemmän saada rauhassa kalastaa.

Tästä vielä linkki reissun loppuihin kuviin.

22.7.2012

Aamu heiluntaa Nukarilla 21.7.2012

Saimpahan päähäni lähteä lauantai aamuste koskella käymään.
Tarkoituksena ei ollut lohenrenkaan perseelleen menneen kisan jälkeen kalastaa lainkaan ennen tulevaa Kuusamon reissua. Mutta taas se vaan nähtiin, että intoa on liikaa.

Perniöstä ei jäänyt ihmeellisesti kirjoittamista, mutta sivutaan sitä nyt muutamalla virkkeellä tässä.

Kisa käytiin pienessä tuulessa ja reippaassa sateessa. Välillä toki sadekin taukosi. 18 kisailijaa oli paikan päällä ja meno oli enemmänkin turhautunutta kuin juhlaa. Finaalipaikan varmistusta ja sitä mestävää porukkaa. Kalaa saatiin koko kisassa 5kpl joista Toivosen Olli sai 2 ja vei voiton. Toisena oli Ylösen Olli ja kolmantena Oksanen Ahti.
Mitään suurta kala juhlaa tämä ei ollut, rapuja taisi tulla enemmän kuin kisakaloja.
Mutta se siitä, ottaa itseä niin paljon päähän, kun 2 vapaa napsahti takurissa poikki. Onneksi en ollut ainut epäonnen kisaaja, omansa katkoi myös Niemisen Saku.

Tästä vielä linkki kisojen kuviin

Siirrytään sitten lammelta koskelle.

Suuntasin siis aamulla nenäni Nukarille, mielenvirkistys ja rentoutuminen mielessä. Suunnilleen noin 7 aikoihin olin jo kamoineni kävelemässä parkkipaikalta rantaan. Siinä tuli yksi vielä aikaisemmin liikkellä ollut perhostaja vastaan, vaan eipä ollut tapahtumia hänellä ollut. Joelle päästyäni huomasin, että ainakin yksi kalastaja on rannalla minun lisäksi. Aloitin tutusta paikasta perhojen uittamisen, eikä siinä kauaa mennyt, kun ensimmäinen kala oli haavissa.


Kyllähän tässä hieman jo mieli lepää, aurinko roiskii aamuisia säteitä puiden oksien välistä joelle ja kalaakin löytyy. Jatkoin kalastamista hissukseen. Etenin joen vartta eteen päin, ihan jokaisessa tutussa montussa ei kalaa tuntunut olevan, mutta hieman enemmän kun vaivaa näki, niin toinenkin kala löysi tiensä haavin perukoille.

Pientä noin 20-30cm taimenta löytyi sieltä täältä koko läpikäymältäni koskialueelta. Kosken niska ei tuonut ihmeemmin elämää, vain pohjasta naarattu reiluhko puunkarahka.

Päätin suunnata pikkuhiljaa takaisin autolle ja käydä vielä toisella koskella kääntymässä. Paluumatkalla löytyi yhden kiven huopeesta kirjoevällinen kala haavin pohjalle pärskimään.


Autolla suuntasin sitten seuraavalle paikalla piipahtamaan. Täälläkin oli jo joku minua ennen liottamassa perhojaan. Ei vain ollut hänkään saanut mitään, tosin olikin ensimmäistä kertaa, juurikin pakasta vedetyillä perhovehkeillä kalassa. Kahvassakin taisi vielä muovi olla paikoillaan. =D

Itse kävin ensin alkuun yhden tutun kivenvierustan lävitse, vaikka edellä mainittu olikin jo paikkaa ronkkinut. Toisella uitolla tärähti ja haavin pohjalle antautui noin kilon painoinen kirjolohi.
Kaveri tuli hieman nöyrän oloisena utelemaan vinkkejä ja ottiperhoa. Annoin hänelle vastaavanlaisen sutturan ja opastin hieman asiassa. Sain hyvän mielen toisellekin.
Kävin vielä pikaisilla heitoilla kosken lävitse ja suuntasin autolle.

Autolle päästyäni hurautti seurakaveri rantaan velipoikansa kanssa. Uutta kalastus tyyliä oli pikkuveljelleen lähtenyt opettamaan. Olipa pikkuveikka sitaissut omat perhotkin matkaan ja hyvällä mallilla oli noin otti puolelta ajatelleena. Sidonta jälkikin lähes parempaa kuin itselläni. =) Toivottavasti saivat vielä jotain siiman päähänkin.

Näiltä puheilta lopettelen ja palailen asiaan sitten taas tuon Kuusamon reissun jälkeen.

9.7.2012

Turpaan tuli, Paimionjoen sm-karsinta 7.7.2012

Lauantaille 7.7.12 oli järjestetty sm-karsinta Paimionjoen latvoille turpakisan merkeissä.

Itselläni finaalipaikka on ollut koko kauden ajan kaukana, varsinkin kun Utajärven "vähä"kalainen kisakin meni omalta osalta kohtuullisen lujaa penkin alle, 3:lla tiputuksella ja kolmelta jaksolta. Tilanne olisi ollut tuon myötä täysin uudessa pisteessä, kun kisan voittokin irtosi muistaakseni vain 2:lla kalallisella jaksolla ja 4:llä kalalla. Mutta kun ei näin ekaa kertaa siikaa onkineena oikein ollut tuntuma hanskassa niin mentiin sitten munat padassa koko kisa.
Mutta se siitä, siirrytään eteen päin.

Startattiin jo perjantaina perheen kanssa kohti omia koti kontuja, Äitee tarjosi yöpaikan ja muulle perheelle tekemistä lauantaille. Itse suuntasin aamulla kuuden jälkeen kohti Koski TL:ää. Ensin ajelin vika paikkaan ja kiireellä sieltä sitten tuonne oikealle kisapaikalle. Viimeisenä sinne saavuin ja muut olivat jo ehtineet aloittaa höpötykset kisan kulusta sun muusta. Paikalla olivat kaikki 12 kisailijaa jotka kisaan oli ilmoittautunut.

Pääsin itsekin kohtuu pikaisesti hommaan mukaan ja vanhoja tuttujakin näkyi kouluajoilta. Pienet ovat nämäkin piirit Suomen maassa.

Itselleni osui arvonnassa B5 lappu ja taistelupariksi ilmoittautui Toivosen Olli. Kovan kilpakumppanin ja reilun mihen itselleni siis sain matkaan.



Poolit osuivat seuraavasti 5,4,3,2 Näistä 2 esimmäistä sijaitsi alemmalla Raunionkoskella.

Siirryttiin sinne ja väsäiltiin loput kamat kasaan ennen poolille siirtymistä. Olli tulisi aloittamaan 2 ensimmäistä ja minä 2 viimeistä sitten safkatauon jälkeen.

Olli aloitti poolin alarajalta nousun ylöspäin, kalaakin alkoi nousemaan, tosin väärää lajia särkeä ja salakkaa oli perhoissa kiinni jatkuvasti. Tämä alkoi myös näkyä kalastajan kasvoilta pienenä harmituksena. Ylöspäin noustessa löytyi se oikeakin kala ja mittakaukalo sai toimintaa. Ollille jaksolta yksi kala. Itse aloitin ylhäältä ja siirryin siitä sitten pikkuhiljaa alemmas. Sain alun jälkeen kontaktin kalaan, mutta en saanut tartutettua. Tämän jälkeen nousi salakkaa ja ahventa muutama kappale. Hetken aikaa pohdin jo, että pitäisikö aavistuksen isompi perho laittaa siiman jatkeeksi, kunnes hitaammasta virrasta tunsin jälleen hyvän iskun. Ei pysynyt, uutta yritystä ja kiinni oli, ensimmäinen kisakala haavissa ja kaukalon kautta takaisin jokeen. Aika moista pusikko hippaa tuntui tällä poolilla olevan, kun heinikko oli sellaista reilun vyötärön korkuista ja montut pohjassa/kivien väleissä paikoin kohtuu syviä. En saanut poolista muuta osumaa, mutta kalallinen jakso joka tapauksessa ja jakso sijoitus 3.


Siirryttiin ylemmälle 4.poolille seuraavaksi ja Olli sai jälleen kunnian aloittaa. Edelliset kalastajat olivat blänkänneet molemma kyseisen poolin. Joten kalaa luulisi silti olevan. Aikansa Olli sitä saikin kalastaa, kun särkeä ja ahventa oli siiman jatkeena useampaankin otteeseen. Taisi yhden turvankin tiputtaa. Hieman ylemmäs siirryttyään siiman päässä näkyi mulahdus ja jonkin sortin paine taisi myöskin tuntua kalastajan käsissä. Aavisteli siinä ääneen että taitaapi olla luupää koukussa, tosin turpahan tuo oli ja näin Ollille jälleen kala ylös ja tasaisuus jatkui. 2 jaksoa 2 kalaa.



Itse aloitin alhaalta myöskin, saamatta tuon isompaa siiman päähän muutama pienehkö ahven siinä kävi kiusaamassa, mutta kisakaloista ei havaintoa. Siirryin tuon ns.pudotuksen yläpuolelle ronkkimaan ja sain lähes heti pienehkön lahnan taistelukaveriksi, koukut irti ja kala takaisin. Uutta yritystä ja sitten iski siiman päähän itselle kisan toinen turpa. Kaukalo sai jälleen käyttöä ja omalle kohdalle oli kalallinen jakso tosi. Hetken päästä näin ruovikossa mulaamista ja päätin yrittää jallittaa kalaa sieltä. Toisella heitolla tähän kohtaan tunsin kun jälleen siimaa vietiin tutulla temmolla. Kala pikaisesti kuitenkin haaviin ja kaukaloon, toinen kala poolista ja tämä jäikin viimeiseksi, riitti silti jaksosijoituksissa 1. tilaan. Hyvä startti ekalta puoliskolta omalle kohdalle ja mukana taistelussa.

Sapuska aika pääsi vihdoin koittamaan ja tarpeeseen tulikin, kyllä se kova nälkä olikin. Sapuska hyvin järjestetty ja tästä kiitos järjestävälle taholle.

Seuraavaksi olikin aika siirtyä poolille 3. joka sijaitsi myllyrannassa ja kosken alaosassa. Tälläkertaa oli oma vuoro aloittaa kalastus. Lähdin ylhäältä alaspäin, vaikka poolin alku näyttikin lupaavalta niin en kalaa onnistunut täältä löytämään. Kohtuu reippaasti suuntasin alaspäin, enkä oikein tuntunut ahvenia enempää löytämään. Lopulta tunsin pienen kalan jälleen olevan perhossa kiinni. Meinasin jo tuonkin päästää menemään, mutta tulin kuitenkin siihen tulokseen, että antaa valvojan päättää, joten kaukaloon tuo tiensä löysi ja olikuin olikin ylitse alarajan, joten kisassa jälleen mukana ja kalallinen jakso varmistettu. Olin tässä kohtaa nakannut perhot uimaan ja päätin siirtyä hieman eripaikkaan, kun tunsin yhtäkkiä siiman päässä painetta, aika onnekkaasti tämä tapahtuma sai alkunsa ja vielä onnellisemmin päättyi, kun toinen isompi turpa oli haavissa ja kaukalossa. Näin ollen 2 kalaa omalle kohdalle ja jaksosijoitus 3. Yhden isomman kalan sain koukutettua hetkeksi siiman päähän, mutta tämä pääsi karkuun. Olisiko sitten ollut turpa niin se jäi kysymysmerkiksi. Saattoi toki olla lahnakin.



Olli pääsi irti minun jälkeen ja aloitti nousun ylöspäin. Tartutti ensin muutaman ahvenen ja särjen, kunnes löysikin virran reunasta itselleen hyvän kokoisen turvan. Kalallinen jakso myöskin hänelle.
Tässä kohtaa oli selvää, että viimeinen jakso ratkaisee paljon joten sieltä on kalaa saatava jos mielii hyville sijoituksille.

Viimeiselle jaksolle meille oli kohteena 2pooli joka oli ollut koko kisan hyvin niukalla annilla, 3 kalaa oli kolmella ekalla jaksolla saatu. Joten kalaa on, mutta se vain pitää nyt löytää.

Pääsin aloittamaan urakkani ensin ja suuntasin lähes heti alkuun joen ylitse, koska vasta rannalla kulkeminen oli huomattavasti helpompaa ja paikatkin pääsi kohtalaisen hyvin kalastamaan. Näin ennen aloittamistani jo puskan juurella pintomista, joten lähdin tuota jallittamaan, vaan en saanut osumaan kohdalle. Siirryin hieman ylemmäs ja puskan toiselle puolelle. Virran reunasta nasahti painetta siiman päähän ja turpa nousi haaviin. Näin oli viimeiseltäkin jaksolta kala ja oma kisa kohtuu hyvin pelastettu. Kohtalaisilla sijoilla ollaan. Jatkoin kalastusta edeten samalla ylävirtaan, sain koukutettua lisää kaloja, mutta ei muuta kuin ahventa. Alemmalta poolilta kuului jo tuon omani kohdalla, että ainakin 2 kalaa oli noussut. Joten itsekin pitäisi saada lisää kalaa mikäli mielii korkeammalle.
Ylävirrasta ei isommalti tapahtumia löytynyt, muutama ahven kävi irroituksessa siinä kaikki. Palailin takaisin samaan paikkaan josta olin aikaisemman turvan löytänyt, paikalle saavuttuani näin kalan käyvän jälleen pinnalla. Yritin tuota jallittaa ja sainkin ensin tärpin, sitten toisen ja kolmannella kerralla kunnon vedot siiman päässä, hetken jo luulin isommaksi turvaksi, mutta totuus paljastui kalan noustessa pintaan. Hauen tumppi oli napannut perhon suuhunsa ja pienen kiroilun saattamana sain tuon hinattua rantaan, jotta saan perhot irti. Perhot irtosivatkin kalan potkaistessa rantavedessä kunnon lähdön ja pääty perho ampaisi suoraan sormeen ja syvälle. Tulipa ainakin todettua, että väkänen on koukusta pois, kun niin nätisti lähti sormesta irti. Toisin oisi ollut, jos väkänen olisi tallessa ollut. Jaksosijoitus silti 3.



Olli pääsi yrittämään kalaa oman suoritukseni jälkeen, tosin laihaksi jäi tulos ja blänkit iski viimeiseltä poolilta hänelle niskaan.

Näin oli kisat ohitse ja suunnaksi palkintojen jako ja loppu höpötykset.
Itselleni yllätys oli, että toinen sija pamahti niskaan ja näin ollen pienet paineet finaaliin pääsystä. Turpaan ei siis tullut kuin yhdeltä kalastajalta. Tarvitsisi toisen onnistumisen vielä seuraavasta kisasta.

Kärkikolmikko sai ainoina kaikilta 4:ltä jaksolta kalaa ja lista oli heidän osalta seuraava.

1.Penttilä Tapio
2.Paukku Juha
3.Järvinen Ville

2 vaikeaa kisaa olisi vielä jäljellä, toiseen olenkin jo ilmoittautunut aikaisemmin, toinen jää vielä toistaiseksi avoimeksi. Katsotaan ensin mitä lohenrenkaan vaikea kisa tuo tullessaan.


Tässä vielä linkki kuviin