Kuviani

Reissuissa on toisinaan tullut otettua enemmänkin kuvia. Niihin pääsee käsiksi joko teksteissä olevista linkeistä taikka sitten tästä.

Translate

3.11.2013

Kierros Storträskissä pitkästä aikaa

Suunnittelin jo alkuviikosta, että lähden pistäytymään kalassa pitkästä aikaa Storträskissä Sipoossa. Vaimon vapaapäivä lauantaina toi tähän mahdollisuuden.

Starttasin kotoa lauantaina hieman ennen kahdeksaa ja ajelin tuon puolituntia pelipaikalle. Säätiedoitus oli luvannut pilvistä, mutta sateetonta päivää. Siltä tuo aamulla näyttikin, vaikka aurinkokin pilviverhon takaa toisinaan pilkottikin. Parkkipaikalle päästyäni, paikalla oli jo muutama auto. Tosin osasin hieman odottaakin, että paikalla on muitakin kalastajia, lampi kun on tahnaonkijoiden suosiossa. Nappasin repun selkään ja vavan käteen ja lähdin kävelemään kohti lampea, muistelin polun olevan usein märkä vaikka viime kerrasta olikin jo parivuotta aikaa, mutta samalle tuo polku vaikutti kuin silloinkin, tosin polulle oli ilmestynyt laskuri, jolla seurataan ilmeisesti kulkijoiden määrää. Ota ja tiedä.

Saavuttuani lammelle, näin itärannalla muutaman tahnaonkijan ja länsirannalla joku heitteli haspelia. Kasasin setin itselleni kasaan ja lähdin kulkemaan länsirantaa pitkin kohti nuotiopaikkaa, sain matkalla parikin kosketusta kaloihin, toisen pysyen kiinni useamman sekunnin ja voimakkaat potkut välittyivät kyllä varsin tuntuvasti käsiini, irtosi kuitenki ja syykin selvisi, kun sain perhot käsiini, oli 1 koukku katkennut. Ei muuta kuin uutta perhoa kiinni ja homma jatkui.



Loppupätkä ei antanut tapahtumia ennen nuotiopaikkaa, jonne pistäydyin hieman pitämään taukoa ja juttelemaan osakaskunnan puheenjohtajan kanssa alueesta ja sen valvonnasta. Nyt seuraavassa osakaskunnan kokouksessa hyväksyttäneen minun valtuutus valvoa kyseisellä lammella, joten jotain hyvääkin tähän päivään mahtui. Samalla paikalta löytyi luvaton kalasta, jolle mätkäistiin näyttömääräys ja välineet haltuunotettiin poliisille. Näitä vain ikävä kyllä toisinaan tulee vastaan, vaikka ei tuo pitäisi mikään ongelma olla lupia kenenkään ostaa. Tulee vaan luvalle hintaa tuota kautta.

Tästä jatkoin kohti itärantaa, kun aurinko hävisi lopullisesti ja taivas avasi vesihanansa, vettä sateli kuuro luonteisesti noin tunnin ajan. Kalat lopettivat vähäisetkin pintomiset, mutta kalastajia paikalle valui lisää silti. Parhaimmillaan laskin reilut parikymmentä ukkoa rannoilta, osa perhoilla, toiset haspelilla ja loput tahnoilla.

Lähdin palamaan takaisin samaa reittiä kun saavuinkin, koska itäranta oli tiiviisti tahnakavereiden asuttama, enkä mieltänyt mukavaksi lähteä sinne siimoja oikomaan. Pääsin melkein samoille paikoille, missä aamullakin sain tapahtumia. Eli suunnilleen nuotiopaikkaa vastapäätä olevalle "niemen"kärjelle. Katselin vastarannalle, missä kaksi perhokaveria vaihtoivat perhoja siimaan, niin kuinkas ollakkaan samalle laiturille marssi muuan tahnaonkija, kysymättä mitään tempaisi vapansa siihen. Omasta mielestä aika sikamainen temppu, kun selvästi näki, että pojat siinä kalastivat. No samainen kaveri heitti tuossa pohjukassa siimansa, välittömästi samaan paikkaan, missä itse sain parinpotkun tärpin. Saihan tuo siitä sitten kalan siimansa päähän, mutta rantauttaminen ei onnistunut ja hirveä kiroaminen kuului läpi lammen, itseäni nauratti ihan pikkuisen vain, haha.



Heittelin itse vielä hetken aikaa siinä ja kuin vain "vittuillaikseni" tälle kaverille koukutin kalan ja sain sen nätisti haaviin asti. Ruokakalaksi lähti kotiin tämä noin kiloinen kirjolohi, kun tällä lammellahan C&R on kiellettyä. Jatkoin tyytyväisenä matkaa ja katselin/kyselin muilta kalojen saannista, tahnoihin oli tullut tärppejä, mutta ylösasti näitä ei oltu saatu. Toisen valvojan kanssa vielä hetki juteltiin, ennen kuin poistuin lammelta. Eipä ollut kaloja ylösasti muille tullut, kuin itselleni. Vaikka kalaa selvästi lammella oli ja paljon. Tärpit oli hentoja ja syönti aika olematonta.

Täytyy nyt syksyn aikana pistäytyä vielä toistekin paikalla, jollei useamminkin. Kivaahan tuo lampikalastuskin toisinaan on, varsinkin näin rauhoitusaikana, kun moni koski paikka on kiinni. Tosin rauhoituskin loppuu parin viikonpäästä, niin koskellekin taas pääsee. Ja tykkään tuosta lammesta, vaikka siellä onkin kalastajia usein paljon. Aina olen siellä kuitenkin mahtunut kalastamaan, kuten myös tällä reissulla. Toivottavasti sielä muutkin kalaa saivat, vaikka kohti hämärää mentiinkin, kun lähdin kotio.



Hieno päivä kaikin puolin, itse sain hermoja lepuutettua, isä täytti upeat 60 vuotta joten ONNITTELUT SINNE ja perhekin oli kovin hyvällä tuulella, kun kotio saavuin. Lie sitten johtunut siitä, että saivat olla hetken ilman minua vai siitä, että saavuin ajoissa kotiin reissulta, toisin kuin yleensä. =) Ota ja tiedä.

Kuva vuoden 2005 reissulta.

Onnea tälle takanani seisovalle, minua paljon kouluttaneelle/opettaneelle isälleni. Upea ikä saavutettu. Toivotaan vielä monia reissuja kanssasi pohjoisen vesillä, jonne sinun mielesi halajaa kokoajan entistä enemmän. KIITOS ja ONNEA ISÄ.