Nollat taulussa sopisi omalta osalta paremmin kyseisen tekstin otsikoksi.
Lauantai aamuna tuli startattua isän luota kohti Nautelankoskea 7 aikoihin. Ajelin vielä huoltamon kautta hakemassa kupin aamukahvia. Museon parkkipaikalla oli jo useampi kalastaja paikanpäällä, kun vihdoin itse saavuin paikalle. Ilma oli n.10astetta ja aurinko porotti liki pilvettömältä taivaalta. Lämmin kisapäivä tiedossa.
Pikkuhiljaa sitä porukkaa valui paikalle ja kaikki kilpailijatkin löysivät paikan päälle. Oli arvonnan aika. Itselleni nasahti A1 kilpailija kortti.
Poolit 5,4,6,1. Ei pahoja pooleja lainkaan. Harvinainen tuuri omalle kohdalle.
Kisakaloina oli taimen (50cm), kirjolohi (18cm) ja turpa (18cm). Istutuksia oli tehty muutamaa päivää aikaisemmin n.115kpl, joten kalaakin oli odotettavissa.
Arvonnan jälkeen kamat kasaan ja kuteet niskaan. Karkkilan vilpoisesta vedestä oli jäänyt päähäni se, että riittävästi vaatetta alle. Laitoin aluskerraston ja nallepukuni kahlareiden alle.
Ainakin tarkenen kahlailla ja seistä vedessä tuon 45min ajan, jonka kilpailu jakso kesti.
Pooleja oli 6 ja kilpailijoita 12. Joten kahdessa porukassa kalastettiin ja järjestävän seuran väki oli suorittamassa valvontaa. Näin kilpailijoille jäi jaksojen väliin reipas tunteroinen aikaa säätää kisavehkeitä ja lepäillä.
Kalastamaan päästiin kellon lyödessä 9.00. Itse aloitin siis 5 poolista. Katselin hieman ennen aloitusta paikan läpi ja tulin tulokseen, että alarajalta ylös ja mahdollisesti takaisin mikäli aikaa olisi ja ylhäältä ei tapahtumia tulisi.
Kampesin itseni koskeen ja aloin uittamaan liitsejä tutulla alavirta uitolla. Ei kiinnostanut kaloja alhaalla, joten päätin suunnata ylemmäs. No tästähän se sitten alkoi... siis pirulliset ongelmat, vaikka olin niin huolella pistänyt kaikki kuntoon. Ensimmäinen setti pohjatärpin jälkeen hirveään solmuun. Äkkiä rannalta toinen setti matkaan ja kohti ylävirtaa. Heti pusikon läpimenossa piuhat kiinni oksaan ja lisää solmuja. Ei pers.... Siimat selviksi ja kalaan. Seuraava heitto ja pohjaan kiinni kovasti. Riuhtoessani perhoja irti, ne lähtivät mutta alimman perhon koukku vääntyi suoraksi. Noh ainakin tapsit kestävät. =)
En joutanut tässä kohtaa uutta settiä lähteä alempaa hakemaan, joten katkaisin alimman piuhan ja suuntasin eteenpäin. Ei tapahtumia ei siis niin mitään. Päätin vielä suunnata takaisin alas, kun aikaa oli vielä n10min jäljellä. Hain viimeisen setin rannalta ja lähdin lirkkimään alaosan reunoja.
Tyhjää näytti olevan ja blänkit tuli ekalta jaksolta. Tuli ainakin huomattua, että vaatetta oli riittävästi ja vähän liikaakin. Hiki valui ensimmäisten minuuttien jälkeen ja vaatteet olivat kohtuu märät jakson jälkeen.
Siinä sitten hieman välineiden selvittelyä ja hetken aikaa katselua, kun seuraava yrittäjä lähti jaksolleen. Ei kauaakaan kun oli ensimmäinen kala piuhojen jatkeena, tosin tällä kertaa hauki oli päättänyt iskeä tarjottaviin perhoihin. Ei kilpailu kala, joten äkkiä vain irti. Itse siirryin tämän jälkeen kohti 4 poolin rantaa, odottelemaan oman vuoroni alkua.
Edellinen kalastaja oli poolista saanut kohtuu kokoisen turvan. Pooli näytti hieman paremmalta kuin edellinen. Pääsin kalaan klo 11. Alkuun kokeilin poolin alaosan monttuja ilman sen suurempaa menestystä. Päätin tästä siirtyä ylemmäs kosken niskalle ja sen yläpuolella olevalle hidasvirtaiselle montulle. Alkuun tuntui ettei kalaa ole liikkeellä, kunnes sain ensimmäisen tärpin. Ei pysynyt. Muutamaa heittoa myöhemmin pamahti jälleen samasta kohtaa. Kille kiinni ja siimaa sisään. Haavia jo hieman hamuillen otti kaveri viimeisen potkun ja karkasi. Siinä jo valvojakin hieman "naureskeli". No ei mahda mitään. Uutta yritystä kehiin. Tosin enempää ei sitten irronnut tästä poolista, yhtä pientä tukistusta lukuun ottamatta. Blänkit toiseltakin jaksolta. Olikin aika siirtyä safka tauolle ja suunnittelemaan uusia juonia iltapäivän kahdelle jaksolle. Seuraavaksi kalaan vasta klo 15. Vaatteiden vähennys oli tässä kohtaa se ensimmäinen homma. Loppu päivän jaksot hieman keveämmissä vaatteissa, jotta ei aivan olisi uitettu koira, kun kotio päin pitäisi suunnata.
Liedon hese tarjosi pikaruoan nälkään ja omat eväät korvasivat lopun tyhjän tilan vatsasta.
Taukoon mennessä olisi, jokaisen jakson voittanut kolmella kalalla. Joten kohtuu hiljaista oli pidellyt. Blänkkejä tuli yhdelle jos toiselle.
Vihdoin koitti aika lähteä kohti 6 poolia ja iltapäivän avausta. Poolille saavuttuani katselin maisemia ja poolia. Juttelin siinä valvojan kanssa, jotta mitäs ol tullu. Tähän mennessä kaikki kalalla käyneet olivat sen yhden kalan ottaneet ylös ensimmäisen 5min aika jakson aloituksesta. Lupaa hyvää itselleni, jos ny saisi vihdoin pelin auki.
Edellinen kisaaja oli kalastanut juuri poolin yläosalla olevan montun ja saanut tästä useamman tärpin viimeisen vitosen aikana. Ajattelin jättää montun rauhaan ja suunnata jälleen alas, kosken loppuliukua ronkkimaan ja siirtyä sitten taas ylöspäin. Oliko sitten virhe vai ei tätä sopii miettiä itsekseen.
Loppuliuku vaikutti kovin elottomalta ja kosken kovasta virrasta en odottanut juurikaan kaloja löytäväni, joten muutamaa monttua siinä koitin ronkkia ja suuntasin sitten kohti niskaa. Ensin peruke poikki niskan kiviin, joten uutta settiä käsiin ja lisää uittoa. Tärppi... äh ei sittenkään pohja se vain kävi perhon koukkuun. Aikani tässä jaksoin siimoja oikoa, mutta päätin lopulta antaa olla ja siirtyä tuolle montulle josta olin tärppejä ja kaloja nähnyt ja kuullut olleen.
Hetki meni kunnes sain jollain jäämään perhot jälleen pohjaan kiinni todella kovaa. Ei muutakuin rajua vetoa ja irtosihan se, jälleen vääntyi tmc:n koukku liki suoraksi, joten päätin sitten vielä kerran vaihtaa settiä. Tulosta ei siltikään tullut tiukasta yrityksestä ja hyvistä neuvoista huolimatta. Blänkkäsin jo kolmannen jakson tähän kisaan. Huumoria huumoria... ei ainakaan voi viimeinen huonommin mennä. Kerrankos sitä jää kisassa ilman kalaa, aattelin. Suuntasin kohti viimeistä poolia matkalla hetken aina kanssa kilpailijoiden kanssa rupatellen.
Söin viimeiset eväät ja nautin auringosta, joka helotti taivaalla ja oli nostanut lämmön sinne 20 asteen tietämiin, ellei jopa ylitse.
Vihdoin oli kellossa sen verran aikaa käytettynä, että pääsin suuntamaan rannalle katselemaan poolin läpi ja seuraamaan kerhokaverin Santun kalastamista. Yhden oli jo jaksolta saanut, eikä aikaakaan kun oli jo seuraava kala haavissa. Edessä oli tosin vielä kohtuu syvän kosken ylitys vastarannalle mittaukseen.
Itse pääsin aloittamaan kalastuksen viiden aikoihin, siinä vielä Santulta viimeiset neuvot ja sitten kireitä. Aloitin kalastuksen "omalta" rannalta laihoin tuloksin. Ajatuksissa oli ylitys vastarannan puolelle jossa, "varmat" kalat olisi. Ylitys jäi kuitenkin vain haaveeksi, sen verran oli tuo edellisen kisan kaatuminen, jättänyt vaivoja takaraivoon, että ei uskallusta riittänyt. Toivottavasti tämä asia korjaantuu vielä kesän aikana.
Liotin perhoja poolin alaosassa tovin ja päätin siirtyä takaisin lähtökohtaan. Pari heittoa kauas alavirtaan ja hidasta uittoa takaisin. Sitten jysähti. Pirteä 38 kille siiman päässä ja vihdoin olin omat munani pelastanut ja sain kalan haavittua ja mittaukseen. Kalan vapautus ja uudestaan siimat uimaan. Ehdin pari pientä uittoa tekemään vapautus kohdassa uuden tärpin toivossa, kun ajattelin että pah, ollaan ny reiluja ja kalastetaan "uutta" kalaa. Tosin kyllähän sitä moni tekee, että yrittävät vanhaa vielä uudestaan kiinni. Itse ehkä turhan reilu tässä kohtaa, mutta eipä juuri ollut menetettävää, niin miksi en antaisi olla.
Siirryin takaisin tuohon hitaan virran yläosaan josta olin edellisen kalan napannut. Jälleen samalla tyylillä ja muutaman heiton päästä tärähti jälleen, potku ja toinen ja tiputus oli jälleen tosi. Vielä ehtii muutaman huitaisun tehdä, ennen ajan loppua. Vielä yksi tiputus tähän kohtaan niin valmista on. Hetki ja aika oli ummessa. Kamat kantoon ja suuntaus autolle.
Siinä sitten kamoja pakkaillessa oli tuloksetkin valmiina. Kävin kurkkimassa miltä näytti. Omalta osalta oli ja varma viimeinen sija tulossa, mutta kiinnosti lähinnä tuo kärjen taisto, mikä oli tiukassa ollut. Viimeisen jakson sijoitus oli omalla kohdallani tuolla yhdellä kalalla toinen. Voittaja tältä jaksolta oli saanut 4 kalaa, joten aika vähillä kaloilla meni kokonaisuudessaan kisa.
1. Toni Saarinen
2. Ari Meskanen
3. Santeri Kinnunen
tiukkaa oli ja viimeisen jakson merkitys lopulliseen järjestyksen olikin varsin suuri.
Itseäni jäi harmittamaan tärppien missaukset ja useampi tiputus. Tärkeitä olisivat nämä kalat olleet, mutta minkäs sille mahtaa. Ensi kerralla sitten toivottavasti paremmin.
Iso kiitos kanssa kilpailijoille hyvästä menosta ja järjestäjille loistavasta järjestelystä, pitkät tauot sopivat ainakin omaan tarpeeseen loistavasti, eikä hirveästi tuntunut muitakaan haittaavan.
Tästä pääseepi vielä katsomaan loput KUVAT
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti