Kuviani

Reissuissa on toisinaan tullut otettua enemmänkin kuvia. Niihin pääsee käsiksi joko teksteissä olevista linkeistä taikka sitten tästä.

Translate

27.5.2013

Hermojen lepuutusta kera pilkkutakin.

Taas olisi aika hieman naputella tekstiä tänne.



Tässä on karkkilan kisojen jälkeen tullut viihdyttyä kalassa Nukarilla muutamaan otteeseen, viimeisin reissu viime sunnuntaina. Tämä reissu tosin jäi aika lailla lyhyeksi. En ehtinyt kuin kamat kasaamaan ja kävelemään rantaan muutamat luvat kysymään, kun puhelin soi...

(Niin ja olihan tuossa tuo Kalamaraton Hki 2013, jonne osallistuin FC Madon kanssa, tai siis EN osallistunut, kun olikin tuo bestman keksinyt muuta ohjelmaa polttareiden merkeissä. Kalastamaan en siis päässyt, vaikka kalastinhan minä kyllä olutta joesta sukeltamalla. Ensi vuonna sitten, KIITOS kuitenkin koko polttari sakille ja FC Madon kapteenille minun huijaamisesta.)



Kyseltiin lähtisinkö kalastelemaan Tainionvirralle Hartolaan. Ei sitä kauaa tarvinnut miettiä. Kamat nippuun ja takaisin autoon. Suuntasin kaverin pihaan, jossa pakkailtiin tavarat toiseen autoon ja lähdettiin suunnistamaan kohti Hartolaa ja toivottavasti kirkasta vettä.

Luvat haettiin ja ensimmäiselle paikalle suunnatessa katseltiin, että vettä ainakin on normaalia enemmän. No tuskimpa tuo haittaa. Käytiin matkalla katsastamassa vielä Ekonkosken sillalta miltä näyttää, vesi EI ollut kirkasta, vaan täysin tumman humuksen peitossa. Tästä lienee kiittäminen yläpuolisten turvesoiden ja viime päivien sateiden. Sillalta kuitenkin pystyi bongaamaan useamman kalan virran reunasta. Tuli myös vastaan sellainen luonnontapahtuma, jota ei ennen ole omiin eikä kavereiden silmiin osunut. Katsoimme ensin, että pienemmällä taimenella olisi lusikka suupielessä, mutta ei ollut vaan ihan taisi nauttia huikopalaksi salakkaa. Tosin sekin syöminen loppui, kun isompi tuli härkkimään ja hätistelemään. Nyt on tuokin nähty. Yritettiin sillain puoli huolimattomasti vielä tarjota perhoa, vaan ei se siinä kohtaa kelvannut



Suunnattiin aloitus paikalle, jossa olikin jonkin sortin melontapoppoo kokoontunut. Kasailtiin kamat ja suunnattiin rantaan. Paikalla oli yksi kalastaja meidän lisäksi. Tiesipä hän kertoa melonta porukan melskanneen koskea ylös alas koko aamupäivän, joten epäiltiin kalojenkin olevan hieman aralla päällä. Eikä niitä täältä kyllä kuulunutkaan. Päätettiin ajella takaisin Ekonkoskelle ja kalastaa ihan kunnolla paikkaa. Itse aloitin loppuliu'usta upposiimalla ja streemerillä. Ei tullut kuin kalusto tappioita, 2 perhoa jäi johonkin hakoon/kiveen. Päätin luopua uposta ja pysytellä kellulinjalla. Eko lähti sillalta ylös ja palaili sieltä pikkuhiljaa alaspäin, oli jopa tavoittanut kalan, joka oli muutaman potkun päästä irronnut ja perhon koukku katkennut. Karvanaama sen sijaan jäi tuon sillan viereen nakkelemaan ja muutaman kerran pääsi kalaakin pitämään, josin ei tärppejä enempää. Toisella kunnon tällillä katkesi tapsi ja toinen meni muuten vaan sivusuun. Itse en näiltä main tapahtumia löytänyt vaikka kaloja näkyikin, niin pintomassa kuin koskessa muutenkin.



Suunnattiin täältä kohti leirintäaluetta ja siellä olevaa nykyään kalastukselle sallittua koskenniskaa, tämä uutinen kuultiin samalla kun käytiin pikaiset huurteiset leirintäalueen kahvilasta hakemassa. Oli kyllä kuuma istuskella kahluuhousuissa terassilla auringonpaisteessa, kun tuulikaan ei tuohon puhallellut. Talsittiin siitä sitten joen varteen ja aloitettiin piisakaaminen, tosin laihaksi jäi tulos täälläkin. Jollei noita kahta salakkaa lasketa jotka iskivät pikkuperhoihin todella hanakasti. Päätettiin jatkaa matkaa ja suunnata itselleni uudelle paikalle kalankasvattamon viereiselle kalastusalueelle.

Paikalle päästyä parkissa oli pari autoa, johon toiseen joku virppasankari saapui juuri kalapussissa. Eli kalaa olisi täälläkin, kun vain kohdalle osuisi. Jätkät löysi jotain "pikkulintuja" jotka kuppasivat paljasta ihoa. Ei vaan omalle kohdalle löytynyt niitäkään. No muutama siinä taisi yrittää häiritä kun sidoin uutta peruketta rantapusikossa. Koskessa kalasteli yksi perhomies, joka oli muutaman kalan tavoittanut kosken kivien kupeesta. Kalastelimme koskea alaspäin, mutta jälleen vailla tulosta. Itse sain yhden epävarman tällin perhoon, mutta saattoi hyvin olla kivikin. Päätettiin vielä suunnata viimeiseksi pistoksi alemmalle koskelle.



Aloitettiin karvaturvan kanssa kalastus niskalta ja Eko hieman alempaa. En kovin montaa heittoa ehtinyt niskalta heittämään, kun kävi selvä kala tälläämässä perhoon, vaan ei pysynyt. Hieman tuli jälleen uskoa tekemiseen ja muutamaa heittoa myöhemmin, kun karvanaamakin oli lähtenyt alas iski kala perhoon, nyt pysyi kiinnikin ja pienen väsytyksen jälkeen antautui haavin pohjalle sekä kuvattavaksi. Tuollainen neljänkympin huitteilla oleva pilkkutakki. Kala vapauteen ja perhot takaisin pyyntiin. Hetkeä myöhemmin sain hieman vauraamman oloisen kalan siiman päähän, 2 mahtavaa pyörre potkua pintakalvossa ja sitten kiven taakse juromaan. Kelailin löysiä kelalle samalla pitäen siimoja tiukassa kalan suuntaan joka tuntui edelleen jurovan muutamaa pyörähdystä lukuunottamatta. Vielä oli pieni lenkki löysiä kelattavissa, kun kala liikahti hiukan, hieman otti siimoja itselleen, kunnes jälleen junttasi paikoille. Vaan mitäpä sitten...

EI VOI TÄLLÄISTÄ LAPSEN HOMMAA KÄYDÄ, ajatuksissani päästin siimat vapakäden alta irti ja sinnehän ne loput löysät valahti kalalle saakka ja loppu onkin kiroamista kovin sanoin. Kala otti ja lähti komean läjäyksen saattelemana. Voisin veikkailla reilua 60cm kalaa, mutta sitä en koskaan saa selville. Tuosta ylös saaneesta kalasta jäi kuitenkin hyvä maku reissun suhteen ja vielä palaan takaisin. Vaikka nyt "kehtasinkin" kiukutella pojille tuosta töpistäni. Oma mokahan tuo oli. Eko löysi pienen reilun 20cm harjuksen kosken alaosilta ja karvanaama taas yhden reilunkokoisen pyörivän kiven jonka seurauksena tuli todistettua veden olevan märkää.



Sillä lailla oli reissu takana ja kalastus paineita sekä hermoja lepuutettu. Seuraavaksi onkin vuorossa tulevan vkonlopun kisa Perhonjoella Kaustisissa, siitä viikko eteenpäin saa istua autossa piiiitkän tovin, kun auton keula suuntaa kohti Kairijokea mukanaan 4 enemmän ja vähemmän isoa ja karvaista äijää, mutta niistä sitten lisää reissujen jälkeen.

Niin ja sitten vielä se perinteinen linkki loppuihin kuviin.

14.5.2013

Kisakauden startti 9.5.13 Sulalampi ja 11-12.5.2013 Karjaanjoki

Se olis sitten kisailut tälle kesälle startattu.

Kuten otsikosta jo näkee, niin avaus tapahtui kerhonlammella (kotikenttä etu) 9.5. Tuli valmisteltua ja mietittyä välineistö kisaa varten jo edellisenä iltana. Hetken pähkäiltyäni sain kaikki valmiiksi ja jonkin sortin suunnitelman istutettua päähäni.

Torstaiksi oli luvattu pieniä vesikuuroja eikä lämpöäkään pitänyt olla hirveästi. Joten kisan kokoontumis paikalla tuli vedettyä relettä niskaan riittävästi. Tämä kyllä kostaantui, kun kisapaikalle oli pieni marssi n.2km, joten ei sitä voinut kastumiselta välttyä, tällä kertaa hiestä eikä vedestä.

Kilpailun arvonta nostatti itselleni paikan A-ryhmään ja kaiken lisäksi jouduin lammen matalampaan päätyyn. Joten hieman tuskaista alkua lupaili. Avaus jaksolle sain vain yhden kalan ylös, kun jakson voittaja nyhti niitä komeasti 17kpl.

Eipä kyllä siinä, ei tuonut kisan muut jaksot omiin suorituksiin lohtua, vaan päivän ainoaksi kalaksi jäi tuo avauksesta saatu.
Lopputuloksista löysin itseni kolmanneksi viimeiseltä paikalta. Ei siis järisyttävä avaus kesälle.

Kolmen kärki kisoista oli seuraava (yllätys, että oman lammen väkeä)
1.Huhtaniska Jani
2.Pirhonen Joonas
3.Kinnunen Santeri


Tässä linkki Sulalammen kuviin

Seuraavaksi koittikin yhden lepopäivän jälkeen Karkkilan kisa, johon tuli lauantai aamuna suunnattua.
Petrattavaa oli viime vuoden kisaan, jossa olin sijalla 18.

Arvonnasta nostin B-ryhmän lapun joka osoitti aloitus jaksolle suunna keskustaan poolille 12. Kalastamaan saapui Jatkosen Jesse, joka kaivoi aloitukseen 2kalaa. 1h15min jälkeen oli edessä paikkojen vaihto ja siirryin itse kalastavaan rooliin.

Alusta n.10min sain ensimmäisen kalan kaukaloon, voin sanoa että kyllä helpotti.
Jatkoin poolin läpikäymistä ja suuntasin poolin alarajalle, sain täältä koukutettua yhden kalan kaukaloon, tätä kalaa väsyttäessä, yritti toinenkin kirjo napata sivutapsissa ollut perhoa, vaan ei onnistunut. Olisi siinä saattanut hiukan olla ihmettelemistä nelosen kepillä kahta kalaa vastaan taistellessa.

Siirryin vielä poolin puolenvälin paikkeille särkälle kalaan, kahdella peräkkäisellä heitolla kunnon tällit, mutta ei pysynyt. Tämän jälkeen hetki hiljaista, kunnes taas siimaa vietiin. Kala haaviin ja kaukaloon. Mittauksen jälkeen kiireesti takaisin, paria heittoa myöhemmin käytin vielä yhden kalan kaukalossa. Viimeisille parille minuutille mahtui 2 tiputusta, mutta minkäs teet.
Jaksosija 2. irtosi näillä neljällä kuitenkin.

Seuraavaksi suuntasin ylemmälle poolille valvonta hommiin ja katselemaan Paimanderin kalastusta. Kyllä niitä sieltäkin nousi pikkuhiljaa kaukaloon asti. Jakson jälkeen olikin aika pitää sapuska paussi.

Oma toinen jakso ja pooli nro 4.
Tältä poolilta oli aika nihkeästi tullut kalaa aamupäivän aikana, eikä tuota kyllä omalle kohdallekaan osunut, 2 vaivaista tärppiä hieman sävytti jaksoa, mutta puhdas blänkki siitä kuitenkin napsahti. Ei hirveästi enään aamun avaus jakson toinen sija lohduttanut.

Valvoin vielä perään saman poolin, mutta yhtä tyhjä oli tulos.

Siirryin kolmannelle jaksolle 7 poolille kalaan. Tiesin jo entuudestaan paikan olevan kohtalaisen hyvä. Aloitin poolin yläosalta kalastuksen ja karkuutin melkein heti alkuun yhden kalan. Sinnikäs yritys niskalta kuitenkin palkittiin, kun kala nousi haaviin ja sitämyöden myös kaukaloon mitattavaksi. Jatkoin kalastusta pikkuhiljaa alaspäin valuen, kun poolin puolivälin paikkeilta sain varovaisen tärpin. Heitin samoille mestoille uudelleen ja kuinkas ollakaan sieltä se kala löytyi. Toinen kala kaukaloon ja tyytyväinen olo. Palasin vielä niskalle jakson loppupuolella kalastamaan ja sain kaksi tälliä, joista toinen nousi kunnolla pintaan ja sain jo haavinkin käteen, kun kala vain tipahti irti. Syyksi paljastui liki suoraksi vääntynyt koukku. Mitäs tästä opin, no pitää se koukku tarkistaa jokaisen pohjakosketuksen jälkeen. Jaksolta kuitenkin 2 kalaa ja jaksosijoitus 3.

Lauantain osalta omat sijoitus pisteet kipusivat blänkin sävyttämänä 17 pinnaan ja väliaikatuloksissa makoilin sijalla 7.

Ihan OK asetelmat suunnata sunnuntain jaksoille.

Sunnuntai aamuna kävi parkkipaikalla tuttu hälinä ja kamoja kasailtiin tiuhaan tahtiin. Itse päätin hieman erilaista yritystä sunnuntaille ja jätin kellusiiman pois kuvioista ja tempaisin uppo 6 siiman ja siihen 2 boobya kiinni. Tarkoitus kokeilla jotain muuta välillä. Liitsit ja muuta pientä löytyi muiden settien perukkeista, mutta ylläriksi tämän booby rigin kasasin.

Aloitin kalastuksen aamulla 2 poolilta.
Uitin normaaliin tapaan liitsejä ja kolusin poolin yläosaa läpi, sain kunnon pohja tällin ja samaan syssyyn siimat kunnolla harakanpesälle. Vaihdoin setiksi tuon aamulla kasaamani upposiiman ja boobyt, pooli kun oli kohtuu hyvä kalastaa tälläkin tyylillä, reilusti vain heittoa alavirtaan ja hitaalla uitolla ylöspäin. Ei se kovinkaan kauaa sitten kestänyt, kun siima kiristyi ja aamun ensimmäinen kala kävi mittakaukaloa kolkuttamassa.
Melkein samoilta jalansijoilta, joilta edellinenkin nousi, sain vielä toisenkin kalan tartutettua ja kiikutettua punnitukseen. Sitten pitelikin hetken hiljaista, kunnes 10minuuttia ennen jakson loppua sain järeän tällin ja vastaisku onnistui, sain kalan pintaan ja aloin kaivella jälleen haavia esiin. Kala kuitenkin tipahti jostain kumman syystä. Koukut oli tälläkertaa siinä kunnossa kuin pitikin, siimat kireällä. Olisiko ollut sitten liikaa painetta ja kalan suupieli pettänyt? Kyllä hieman pisti taas hatuttamaan, kun kaikki kalat olisi tärkeitä. Jaksolta siis kaksi kalaa.

Valvoin perään vielä saman poolin ja valvonnan aikana tuotiin hyviä uutisia. Tuo kaksi kalaa riitti jakso voittoon, joten tuon kolmannen tiputus ei sitten enään hatuttanutkaan niin kovasti. Samalla kun kantautui lauantain kärkisijoilla olleiden blänkkejä korviin alkoi todellisuus valjeta. Tässä olisi oikeastikin mahdollisuus hyvään sijoitukseen.

Sunnuntain toiselle jaksolle oli arpa heittänyt minulle 9 poolin, tiesin että sieltä pitäisi kalaa nostaa.
Aloitin liki ylärajalta kalastamisen ja suoraan edelliseltä jaksolta kalaa antaneilla boobeilla, vaikka siinä valvojalta hieman "ivanaurua" tulikin. Ei sen puoleen kyllä tuo hieman itseäkin nauratti. Tosin noin 5min jakson alusta, sain hilattua kalan haaviin ja kaukaloon. Hiukan siinä oli taas ihmettelemistä itse kullakin. Sain vielä toisen tällin, mutta kala ei pysynyt kiinni. Suuntasin poolia alas ja yritin kaivella kaloja. Ei vain kuulunut kuin yhden tärpin verran lisää. Jaksolta siis yksi kala, mutta sekin riitti vielä jakso sijoituksissa 3:lle tilalle. Nyt alkoi näyttää jo hyvältä kisan lopputuloksen suhteen.

Varsinkin kun vielä kantautui korviin lisää blänkkejä. Siinä sitten laskeskeltiin Laihon kanssa pisteitä, hän ei edes jaksovoitolla voinut minua vielä kiinni saada, vaan jäisi 2 pinnaa jalkoihin. Toisaaltaan Kinnusen Santtu oli kalastanut puhtaasti tähän mennessä. Joten kyllä jäi kisan ratkaisut nyt useamman kalastajan osalta viimeisten jaksojen ratkaisuun.

Pääsin viimeiselle jaksolle kalastamaan 6 poolia, jonka viime vuonna manasin alimpaan helv. kaatuillessani siinä viimevuonna kahdesti ja blänkätessäni tuon. Nyt aloitin painavilla liitseillä ruoppaamisen, niin hyvin kuin vain suinkin pystyin. Pakko oli kala kaivaa, jotta mahdollisuudet hyvään sijoitukseen olisi. Aikaa kului, mutta kalaa ei kuulunut. Valvoja otti rennosti rannalla loikoillen, itse pieni tuskan hiki otsassa kirosin hukattua tilaisuutta tärppi oli ja meni. Ei ei ei, koko pooli läpi setillä, mutta ei kuulu. hmmmmm. pieni ajatus katkos, paluu ylös ja vaihdoin boobeihin.

Palasin kosken alle nakkelemaan boobeja alarajalle ja hinaten niitä sieltä ylös, noin 10 heittoa ja sitten jysähti. Sain 39 kalan hinattua kaukaloon ja näin oli iso kivi vierähtänyt harteilta. Joka tapauksessa upea kisa omalta osalta takana, oli tulos mikä tahansa. Tuo kalan kokokin vaikutti sopivalta, kun koko aamun oli vain pientä kalaa tullut ylös. Joten hyvään jaksosijoitukseen jaksoin uskoa. Mutta kuinkas kävikään, eikös b-ryhmän jossa itsekin kalastin, niin viimeisellä jaksolla noussut sitten jaksovoittoon 5kalaa ja seuraavat sijat menivät 44cm, 44cm,43cm kaloille, joten itse jäin sijalle 5. Huonoa tuuria. Ei auta kuin toivoa A-ryhmässä kalastavien henkilöiden menevän ristiin pisteiden osalta.

A-ryhmä sai kalastettua oman viimeisensä ja oli aika palailla parkkipaikalle pakkailemaan kamoja. Parkkipaikalla kuului juttuja toisten blänkeistä ja muusta. Toiset taputteli jo olalle yms. Tulosten laskenta saatiin suoritettua ja hieman karvas maku jäi sitten lopulta suuhun, Laiho oli voittanut oman jaksonsa ja näin ollen saanut yhden sijoitus pisteen, kun itse sain sen 5. Näin ollen jäin 2pinnaa jalkoihin. Niukka tappio. 6cm pidempi tai toinen kala olisi riittänyt voittoon. Se on välillä pienestä kiinni.

Lopulliset tulokset olivat siis seuraavaa.

1.Laiho Mikke
2.Paukku Juha
3.Kinnunen Santeri

Tässä linkki karkkilan kisan kuviin

8.5.2013

Ennätyksiä uusiksi

Dodih.

Nyt olisi sitten kausi avattu ihan kalojenkin osalta. Pitkän ajan tuo tuntui tänävuonna ottavan, vaikka ei noita reissuja nyt ihan hirveästi ole tullut heitettyä.

Koti joella on tullut piipahdettua tasaiseen tahtiin ja tahti varmaan jatkunee koko kesän.
Nyt tapahtui jotain mitä en olisi omalle kohdalle välttämättä uskonut, otsikko hieman virheellisesti antaa kuvan, että on enemmänkin ennätyksiä rikottu, mutta ei sentään muuta kuin perholla saatu taimen ennätys pyörähti ylöspäin, tällä nätillä reilulla puolenmetrin kalalla.


Kieltämättä oli pienoinen yllätys, vaikka tosin tiedän, että näitä siellä on ja isompiakin. Upea avaus kalojen osalta tulevalle kaudelle ja roimasti uutta virtaa asioiden suhteen.
Näistä upeista kaloista on ISO KIITTÄMINEN Virhoa ja heidän tekemän työtä. Toivotaan että näitä tulee löytymään jatkossa lisää. Tämäkin sai jatkaa matkaansa kuohuissa ja on toivottavasti ensi kerralla tavatessamme reilusti isompi. =) Toivoa sopii.

Seuraavaksi onkin vuorossa sitten kauden avaus kisojen saralla ja torstaina edessä Espoon Sulalammen karsinta.
Onneksi kalakin on osunut koukkuun, niin on taas hieman tuntumaa hommaan ja uskoa omaan tekemiseen.

Sitten onkin heti perään Karkkilan karsinta lauantaina ja sunnuntaina. Sen jälkeen onkin aika alkaa keskittymään hieman erilaiseen kalastukseen, kun edessä on kalamaraton FC Madon porukan kanssa.

Eipä tuota ongintaa ole hirveästi tullut harrasteltua, eikä noita eri lajeja etsittyä. Mutta eiköhän tuokin upeassa porukassa luonnistu.



Tälläistä nytten seuraavaksi sitten kisoista päivityksiä.