Syvä-Tepaston valloitus 2011

Syvä-Tepasto 13-20.8.2011

Viime vuoden Nunaksen reissusta selvinneenä, samainen porukka alkoi suunnittelemaan tällekin vuodelle pohjoisen reissua, joka monesta vaihtoehdosta päätyi Puljun kylän seudulle ja Syvä-Tepaston varteen osuvalle Vääräkän mökille.

Nettiä tuli asian tiimoilta selailtu, tosin aika vähäiset tiedot tämä ihmeellinen bittivaltakunta antoi. Joitain kuvia ja tekstejä kuitenkin. Kartta alueelta tuli hommattua ja sitäkin tutkisteltua useampaan otteeseen, ainakin omalta osalta. Ajatuksissa kun oli toteuttaa ensimmäinen kunnon perhostus viikko omalla perhouralla.

Isompia odotuksia ei uskaltanut reissuun ajatella, mutta oma päätös oli, että virppavehkeitä ei tule käytettyä, vaikka nekin kyllä mukaan lähti. Muulla porukalla, kun on nuo kamat mukana, niin onhan se jonkun pyrittävä perhoillakin kalaa saada. Joten omassa mielessä kävikin pienimuotoinen ”taisto” uistimet vs perho, tosin suhteessa 3 virveli miestä ja yksi perhoaja.

Itse tuolle 1350km reissuun tuli lähdettyä Klaukkalasta n.klo 18.40 perjantaina 12. päivä, suunnaksi otettiin Espoo ja sieltä matka jatkui kohti kulttuuripääkaupunkia Turkua, tarkemmin Raisiota ja siitä vielä viimeisen miehen hakuun Mietoisiin. Näin oli kaikki samat karvaiset kaverit edellisiltäkin reissuilta tutuksi tulleet jälleen kasassa. Mietoisista olikin aika aloittaa matka kohti pohjoista. Tiedossa oli, että rankka ajopätkä oli edessä. Yön tunnit ja aamun tunnit siinä sitten menikin. Rovaniemi oli viimeinen auton lastaus piste, siis kaupassa käynti. Kaikkien tarpeellisten ja vähemmän tarpeellisten ostosten ja auton lastauksen jälkeen suunnattiin viimeiseen rupeamaan kohti Sirkkaa ja kalastuslupia. Heh heh. Eipäs ollut niin helposti hoidettu, kuin olisi olettaa saattanut. Kaikkien pienten metsästysten ja kyselyjen jälkeen luvatkin alueelle saatiin. Tämä tosin ottikin oman aikansa ja muutaman ylimääräisen kilometrinkin kerrytti. Kaikki hyvin, luvat taskussa ja mökin pihaan saavuttiin lauantaina n.klo 14 aikoihin.

Ensi silmäys mökkiin ja alueeseen, UPEAA. Loistavat puitteet kalaan ja rauhaan. Vesi näytti tosin jo tässä kohtaa olevan alempana kuin normaalisti n.-15cm.

Ensimmäiseksi päiväksi ei ihmeemmin suunnitelmia ollut, vaan asettautumista ja lepäilyä rankan ajon jälkeen, tosin kyllä kalakamat tuli aika nopiaan laitettua iskuun ja suunnattua hetkeksi kokeilemaan mökin ympäristöstä kyseistä jokea. Ei kylläkään osumia tullut tälle illalle. Saunonta ja hölynpölyn lörpöttelyä äijien kesken, niin ilta se siinäkin vierähtää. Huomenna sitten...

Aamuste hyvin nukutun yön jälkeen tuli heräiltyä 10 hujakoilla. Hiukan taisi matka painaa vielä aamuste. Ilma oli sellaista puolipilvistä ja lämpöä 14 astetta, pienehkö tuulen vire lisäksi. Lupaava kalastus sää. Ensimmäiseen reissuun lähdettiin alaspäin mökiltä, kohti Heikinäijää upeat kalalle näyttävät paikat tulikin vastaan, vaan tärpin tärppiä ei antanut. Mökille palailtua, olikin aika sapuskan. Siinä sitten iltapäivä oltiinkin ja ihmeteltiin maailman menoa. Rentoutumista siis, kera parin juoman. Illemmalla lähdettiin kahden miehen voimin ylävirtaan katselemaan paikkoja ja tutustumaan jokeen. Tämä reissu toikin jo saalista, virveliin pari ahventa ja jänkäkoira. Perhoon iski 31cm harri, joka tässä kohtaa lähti myös mukaan. Pari pienempää tuli myös koukutettua ja päästettyä takaisin. Paluu mökille olikin antoisaa, kun sauna oli lämmin ja oluttakin oli tarjolla. Näin siis päivä täynnä.

Yö siinä meni taas univelkoja takaisin ottaen. Päivä olikin kirkas aurinko kun porotti pilvettömältä taivaalta. Ei hyvä. Päivälle ei tullut lähdettyä kuin omalta osalta pienelle yläpuolen kierrokselle. Pientä harria tuli vapautettavaksi asti useampi. Ei muuta. Illalla jätkät lähti vielä veneellä alemmalle suvannolle vieheitään uittamaan ja saaliksi saivat ahvenen. Ei päivälle siis isompia merkintöjä saatu.

Kello löikin seuraavana aamuna kahdeksaa ja ylös noustiin. Ilma oli jälleen kirkas ja pienen tuulen siivittämä. Aamulla oli jo 14 astetta mittarissa, joten lämmin päivä oli tiedossa. Joki vesikin oli lämmintä ja lasku suunnassa koko ajan. Kalastuksen suhteen ei ehkä paras mahdollinen tilanne. Päivä siinä oltiinkin mökin alueella ja pelailtiin. Ei hirveästi päivä houkuttanut joen varteen lämmön takia. Omalta osalta kun vielä orastavaa flunssaa tiedossa. Omalle kohdalle niin tuttua kun lomalla on.

Illaksi päätettiin lähteä käymään Ounasjoella Puksukoskella. Itse kahluukamat kun sain puettua, oli muut jo hävinnyt rantaan. Rannalla lähdettiinkin osa ylös- ja osa alaspäin. Pitkä koski kun kyseessä oli, niin kalastettavaa riitti. Vesi tosin oli täälläkin todella alhaalla, kosken pystyi helposti kahlaamaan toiselle puolelle useammastakin kohdasta. Laitoin mustan puhin siiman päähän, koska kyseinen perho oli toiminut edellisinä päivinä ”hyvin” myös tepastolla. Eikä montaakaan heittoa, kun ensimmäinen pärskäys perhon ympärillä kävi. Pieni harri n.28cm tuli ylös asti vapautettavaksi. Virvelit eivät isommalti alkuunsa täältä mitään saaneet. Itselleni puhiin kävi alussa suunnilleen joka 10 heiton aikana joku kopauttamassa. Pientä harjusta oli reilusti ja kovalla syönnillä. Perhoissa oli aivan sama mitä laittoi päähän, kun kaikki tuntui kelpaavan. Hiukan hämärtyessä tuli vaihdettua kuulapää larvaan. Eikä tämäkään ollut lainkaan huono vaihtoehto. Samanlainen päristys kävi siiman päässä edelleen. Saivatpa virveleilläkin kalaa. Mutta huonosti verrattuna perhoon, vaikka yksi jo perholitkallakin yritti. Reissun kokonais saldo oli kuta kuinkin 20kalaa, joista ei kyllä matkaan lähtenyt kuin 3 kalaa. Pientä tuntuivat olevan, joten +30cm otettiin pois. Taimenista ei tässä kohtaa reissua ollut ainuttakaan havaintoa, eikä kyllä isoista harreistakaan.

Seuraavaksi päiväksi oli suunnitteilla, perinteinen ”mäen” valloitus. Tällä kertaa suunnaksi otettiin Puljutunturi. Itse ajattelin samalla reissulla kopaista, pari puroa ja yhden järven siitä alueelta. Reissuun tuli suunnattua aamupäivällä. Jonkin matkaa talsittua, tuli ensimmäinen puro vastaan, kivan näköinen paikka ainoa ongelma olikin se, että vettä ei ollut lainkaan. Noh tämä tietty aavistuksen sapetti, mutta eipä nuo perhokamat vapa+kela ja pari perhoa paljoa painaneet. Matka jatkui ylöspäin. Toiset siinä harrastivat luontokuvailua makuulta ja toiset katsoivat tosissaan sopuleita silmiin. Ylös saavuttiin kovan tuulen siivittämänä. Upeat maisemat ja pari upeaa järveä tuli ylhäältä katsottuna bongattua. Ylhäällä tovi oltua, olikin aika suunnata alaspäin, järven rannalle laavun maisemiin. Heh järvessähän oli vettä. Yllätyksiltä ei voi siis välttyä. Tosin ainuttakaan kalaan suuntaavaa merkkiä ei ollut havaittavissa. Pakko se oli joka tapauksessa heittoja yrittää. Tuulen turruttamana totesin homman olevan täysin turhaa. Onneksi järvestä lähti vielä puro alas kohti Tepastojokea, joten sitä täytyy paluu matkalla vielä kokeilla. Järveltä lähtevässä osassa leveyttä ei ollut kuin n.70cm, mutta sehän riittää jos vain syvyyttä olisi. Vaan eipä löytynyt syvyyttä, alaspäin mentäessä ”puro” kapeni n.20cm ränniksi jossa syvyyttä max. saman verran. Joten näiden ”vesistöjen” suhteen tuli vedettyä vesiperä.

Iltapäivä ja ilta menikin mökillä ollessa, korttia lätkien ja saunoen. Ei keli hirveästi innostanut kalaan lähtemään. Yö tosin venyi kohtalaisen pitkälle.

Aamu herätys samoin puolilta päivin vasta päästiin ylös. Aamukaffet ja pöperöt naamaan ja suunnaksi pistoreissu yläjuoksun suuntaan. Tapahtumia pinnassa olikin useampia, tosin pientä. 2 pienempää harjusta tuli koukutettua ja vapautettua.20-25cm. Ilma enteili kerrankin hyvää, pilvistä ja lämpö alle 20 asteen, tuuli tosin oli aika navakka. Illaksi päätettiin suunnata Ounasjoelle paremman kalan toivossa. Ilma toi mukanaan syksyisen tunnelman, lehdet tippuilivat ja peittivät joen pintaa. Tämä ei sittenkään osunut kalastuksen suhteen parhaiten. Ounasjoella puhalsikin kova tuuli, tämä haittasi enemmän minua kuin muita, perholla kalastaminen tuotti tietyissä kohdin pientä kiroilua solmujen muodossa. Varsinkin kun piti kokeilla jotain uutta, siis 2 perhoa samaan aikaan. Kun olin edellisenä iltana perukkeen ja tapsin valmiiksi sitonut. Reissu ei tuottanut juurikaan osumia, muutaman pienehkön harrin koko sakkiin.

Viimeisen päivän aamun valjettua, tuli havaittua huomattavaa lisääntymistä kelluvissa lehdissä. Ei hyvä. Viimeiseksi reissuksi päätettiin ottaa Vääräkänkoski yläjuoksulta. Itse laitoin tässä kohtaa vain yhden kuulapää larvan siiman päähän ja päätin ronkkia kosken alhaalta ylös asti, niin tarkkaan kuin se vain oli mahdollista. Alaosa koskesta olikin aika lailla matalaa, paria kiven taustaa lukuun ottamatta. Helppo kosken osuus kalastaa ja lukea. Siellä missä ajattelikin kalan olevan, niin se myös olikin, syvällä kivien alla niin kuin olettaa saattoi. Kiitos lehtien ja lämpöisen kelin. Koskea ylöspäin mentäessä tuli vastaan pieni mutka vasempaan. Alhaalta päin pystyi jo huomaamaan, että kyseessä on syvä kohta ja liki varma paikka kalalle. Hetken mietintä ja päätin aloittaa läpikäynnin itsestäni oikean puoleisen rannan vierestä, ei osumia. Keskelle päin siirryttyä löytyi aavistuksen ehkä muuta aluetta syvempi potero. Uitto, perho pysähtyi ja jatkoi saman tien matkaansa itseäni kohti. Toinen yritys samaan kohtaan ja pam. likimain välittömästi perhon päästyä pohjan tuntumaan siimassa tärähti. Välittömästi iski myös itselle tieto, että nyt on reissun suurin kala kiinni. Hetken aikaa tuo pyrki ylöspäin ja kävi pinnassa näyttämässä purjettaan, samassa kala ehtikin jo valahtaa itseni ohi alavirtaan. Muulle porukalle asiasta ilmoitettuani, ei mennyt kuin hetki niin kala lepäsi turvallisesti haavin pohjalla. Rannalle ja kala perkuulle. Aivan ei 40 hajonnut, mutta 38cm lämmittää mieltä tässä kohtaa kummasti. Loput koskesta tuli myöskin lävitse käytyä. Kokonaisuudessaan tämä koski toi 5 kalaa, 1*33cm sekä edellä mainitun ja loput olikin sitä tutunomaista silppua. Virveleillä ei pojat saaneet reissusta kuin yhden jänkäkoiran.

Näihin tunnelmiin olikin hyvä lopettaa kalastaminen kyseiseltä reissulta ja suunnata takaisin mökille. Aterioimaan pakkaamaan ja saunan lämmitykseen, aamulla edessä pitkä kotimatka.

Kokonaisuudessaan reissu oli onnistunut, tosin omalta kohdalta 4:n päivän flunssa+kuumeilu otti veronsa. Tämä ei tekstistä ilmi käynyt, mutta se ei ollut tekstin tarkoituskaan. Kalastus kärsi omalta kohdalta tämän takia ison loven, verrattuna edellisiin reissuihin. n.2tuntia päivää kohden on todella vähän.

Upeat olivat puitteet paikalla ja kalaisalta vaikuttava joki, vaikka meitä ei isoilla suosinutkaan. Taimenet olivat jostain kumman syystä hukassa. Ei ainuttakaan kontaktia pilkkukylkiin.

Lisäilin tähän tekstin joukkoon muutaman kuvan. Lisäilen jossain kohtaa useamman kuvan reissusta erikseen sitten.

”taistossa” ei sitten virveleillä ollut määrällisesti mitenkään saumoja perholle. Ainostaan haukien kilot olivat pojilla plussaa.

KUVIA

-Juha-

Nukarin pika visiitti.

Saimpa kesken duunipäivän puhelun, Mikko oli käynyt aamuste kääntymässä paikalla ja oli vielä jäänyt nälkä iltaa varten, joten kyllähän sitä piti lähteä käymään paikalla lievittämässä toisen nälkää.

Sovittiin treffit myllykukolle, josta yhden auton voimin nukarille. n.18.10 paikanpäällä. Autoja parkissa oli kymmenkunta, joten ruuhkaa oli odoteltavissa. Kyllähän sitä porukkaa koskella olikin, mutta vielä mahtui mukaan.

Mikko raapas kamerankin matkaan ja jossain kohtiin totesikin, että täytyyhän sitä jokin kalakuvakin matkalta saada.

Aloiteltiin laavun yläpuoleiselta koskelta, pienten sotkujen selvittelyjen jälkeen päästiin itse asiaankin, alku ei kovasti tuonut tapahtumia pyöreä nolla taululla.

Pikkuhiljaa valuttiin alas päin. Hieman ennen laavusuvantoa tuli tapahtumatkin peliin, ensin pienehkö harri kävi kiduttamassa larvaa, onneksi ei pysynyt kiinni.
Hetki tämän jälkeen, kävi raju tälli siiman päässä, taimen n.30-35cm kävi raivoisasti perhon kimppuun, ihan kiva rimpuilu ja vain hetki ennen haavia, otti ja lähti.

Mikkokin muutaman kuvan sai paikan päältä otettua, fiilistely kuvia niin sanotusti.

Matka jatkui alas päin. Laavusuvanto oli miehitetty, joten se päätettiin suosiolla jättää väliin ja siirtyä hieman koskea alaspäin. Ensimmäisille heitoille, eikä niitä seuraaville heitoille, ei kyseisestä koskesta tapahtumia saatu, vaikka jokainen pienikin mahdollinen paikka tuli ronkittua, ainakin Mikon toimesta hyvinkin tarkkaan.

Kosken alaosilla hieman ennen padon suvantoa, larva valui pikku hiljaa alaspäin, kohti minua. Näky oli upea, kirkas välähdys ja pam. Kirbeli iski kiinni, harvinaisen pirteyden kera. Vain hetki iskusta ja siimaa rullasi ulos 15m, kivaa. Tässä kohtaa Mikkokin pienen huutelun jälkeen havahtui ja kaivoi kameran esille.

Nyt oli mahdollisuus hyviinkin kuviin. Sain kelailtua kirren n, 2m päähän kun kela pärähti uudemman kerran, toinen n.25m pyrähdys kohti patoa. En ole moista hulinaa kirreltä ennen nähnytkään. Väsytys kuvat otettu ja kala haaviin.

Pikaiset kuvat maissa ja kala takaisin elvyttelyn jälkeen.

Arvio n.1,2kg. Jokainen päätelköön kuvasta lisää.

Hieman yhdeksän jälkeen, päätettiin pakkailla kamat ja suunnata pois. Pieni katselu kierros vielä Lemmensillalla ja siitä kotio.

Mikolle saaliiksi reissusta tuli, kokemusta, kokemusta, uppopuiden "rakkaus" ja läjä kuvia. Niitä kuvia odotellen, jotta saadaan tännekin lisättyä.

------Kaikki kuvat Mikon ottamia, siitä iso KIITOS hänelle.-----

Nunas 31.7.-7.8.2010

Reissua alettiin suunnitella jo vuoden 09 reissun jälkeen, kohteeksi valittiin tällä kertaa Nunas ja Tornio-Muoniojoki.

Reissu oli ensimmäinen kyseisiin maisemiin, kun yleensä reissut ovat suunnanneet tuonne pienemmille joille. Nyt oli isompi joki tiedossa ja toiveitakin oli pääkopassa kohtuu roimasti. Selkeitä tavoitteita ei ollut kuin rentoutuminen ja mukava yhdessä olo tutulla porukalla.

Matkassa oli mukana 4 karvaista äijää ja roimasti erähenkeä

Reissuun tuli lähdettyä Vantaalta 30.7 n. klo 18.30 ensimmäisen urhoon voimin... ja täällä itsekseni odotellessa kyyti saapuikin sovitusti n.klo19 aikoihin tuohon Klaukkalan seutuville. Kamat autoon ja suunnaksi Raisio ja lisä miehityksen haku.

Rattoisa moottoritien pätkä ja auto tönötti Raisiossa parkkipaikalla n. klo 21. josta suunnaksi vielä Mietoinen ja viimeinen mies matkaan n.klo 22. ja eikun vaan kohti pohjoista ja pitkää ajorupeamaa.

Onneksi matkassa oli kuskeja 4 joten matka taittuu kohtuu helposti, mitäny persauksien puutumista yms. Nunaksen kämpälle saavuttiin n. klo 14, 1394km ajoa lähdöstä asti...

Luvat/mökin avain tuli noudettua matkalta Arctic Knifesta.
Äijät otti luvat klo 16 alkamaan ja itse ahneena jo klo 14, jotta saa heti kättelyyn etumatkaa xD

Ensimmäinen päivä olikin pääasiassa paikkaan tutumista ja lepoa tuon ajelun jäljiltä. Keli oli pilvistä ja puuskaisen tuulen sekä vesi ripausten maustama. Vehkeiden kasaus yms.
Ruoka ja "rypälemehu" oli oikein maittavaa.
Ruoan ja juomien jälkeen olikin aikaa käydä tutustumassa joen tarjontaan, lähinnä tämä Kattilakosken pikainen läpikäynti.

Alkujaan ensimmäisillä heitoilla tuli mökin rannasta alamittainen taimen joka pääsi jatkamaan kasvua. Ja reissun yllätykseksi jokainen äijä pääsi nauttimaan jo ensimmäisenä iltana kalan tunnusta... tosin pientä oli.

Mikä muiden reissujen perinteiden mukaan oli aika epätoivottua =)) Kyseinen kohtalo kun saattoi olla niitti sille, että muutahan reissusta ei saada.
Pienen kokeilun jälkeen päätettiin laittaa kämpän sauna tulille ja siirtyä sitä kautta illan viettoon. Juomaakin kerta oli tarjolla. Loistavat löylyt ja muutaman hyvin nautitun öölin jälkeen olikin jo aika käydä yöpuulle.
Perhoja ei kasaan laitettu kovan tuulen takia.

Hyvin nukutun yön jäljiltä aamulla noustiin ylös siinä 8-9 aikoihin. Kukin omalla tahdillaan.
Sää näytti kohtuu lupaavalta aurinkoa ja tuulta. Kaffet juotua ja hetken aikaa siinä heräiltyä, olikin aika siirtyä itse tosi toimiin.
Perhovehkeet kuntoon, kahluukamat päälle ja joelle. Kahluuvermeet pitivät ja perhotkin tuli kastettua, tosin saalis jäi uupumaan, yksinäinen tärppi ja siinä kaikki. -No keskellä päivää tämähän ei ole mikään yllätys.

Laitellaanhan pojat loputkin vieheet iskuun ja nautitaan pari virkistys juomaa tölkistä. =))
Illemmalla sitten uusi yritys koko porukan voimin, pari veneellä kosken alla olevan suvannon antimia kurkkimaan, toinen pari kun taaseen kirmasi kohti Kattilakosken niskaa. Reissu niskalle, tuotti muutaman taimenen ja niin tutun hauen rotjakkeen. Tuli sitten lähdettyä hieman vielä pidemmälle kuin tuohon niskalle, joten lopullinen paikka missä tuli käytyä oli tuo Kolmenmiehennivan ja Liinakurkion välinen osuus. Maisemista ei kyllä mitään isompaa mainitsemista tullut kuin pajukkoinen reunusta ja muutama ärräpää. Joki oli näiltä osin kyllä upea ja kalaisan oloinen, mutta vaati aina pienen työn ennen kuin pääsi mitään veteen asti viskaamaan.
Veneen porukka sai Kattilakosken alta 5 harjusta ja roimasti kokemusta.
Illan kruunasi heh, niin epätavallinen tulija käsin rantavedestä nostettu kiiski. Pitihän tuokin ny mainita, kun niistä kalalaji määristä oli reissussa keskustelua. =)
Ilta/yö taittuikin mukavasti korttia lätkiessä ja seurustellessa.

ja aamuste taas ylös siinä 10 hujakoilla... Kaffet lärviin ja kohti "uusia"seikkailuja. Päivä tosin tuli oleiltua mökin tietämillä, eri pelejä pelaillessa. Kalastus saa jäädä myöhemmäksi illalle. Vesikuurotkin pääsivät kastelemaan.
Illan tullessa tulikin aika siirtyä joen suuntaan. Itse pervoilemaan ja muut haspeleiden kera. Itse lähdin kokemaan Kattilakosken alajuoksua ja äijät veneellä Kattilakosken alajuoksun, Ylinenjärämän ja Välinivan alueen.
Perhoon iski muutama pienempi harri ja tärppejä sitten lisäksi.

Laihan oloista. Vene poppoo sai koukutettua harrin, muutaman (ah niin ihanan) hauen, sekä menetettyä uistimen kun peruke napsahti poikki. Kalastuksen osalta ilta oli leppoisaa pienten kiusausta.
Rantauduttuaan ja mökille päästyä oli aika suunnitella hiukan viikolle ohjelmaa, saunoa.
Nooh tulihan ne makkaratkin siinä ohessa paistettua. Lämpimän mökin sisällä tunnelma tiivistyi marjapussin, viinin ja oluen tahdissa ja kuinka ollakaan kello oli jo heilahtanut kolmen kieppeille… aika oli siis nukkumaan.

Aamuste ”pirteänä” ylös siinä 11 aikoihin. Perus aamu kaffet ja jutut.
Suunnaksi otettiin päiväksi Järämän linnoitusalue.

Ilman ollessa puolipilvinen ja muutaman pisaran taisi vettäkin heittää niskaan. Kalastukset kun oli tätä myöten jo päätetty jättää sinne illan viileyden ja hämäryyden suojaan. Joten joelle päin olikin sitten siinä ysin aikoihin. Tavoite oli veneellä käydä väliniva ja tutut alueet siitä ympäriltä koluamassa. nivalta nousi harjus ja hauet. Yksi sankareistamme näki jo jotain ihan muuta… joku kävi pinnalla. isomus??? vai pelkkä joen oma hirviö =) loppu tulos oli sitten siinä, että pakko olla lohi. Lohi sen oli oltava, kun kävi muutamaan otteeseen suvannossa selkäänsä pinnalla näyttämässä. Niillä kun tuppaa olemaan moiseen ”köllöttelyyn” taipumusta. Uistimeen ei tarttunut, eikä sen puoleen kyllä haitannutkaan, ei nuo vehkeemme olisi sitä rääkkiä edes kestäneet.
Puolen yön jälkeen suunnaksi mökki ja sauna. Nuotiolla hieman makkaraa ja päälle korttia. Äijät painui pehkuihin siinä puoli 4:n aikoihin ja itse päätin suunnata kalaan. Heti kättelyssä rantavedestä käsin kiinni made. Oli sitä siinäkin. Ilman viileys nosti joesta usvan, upea keli kalastuksen suhteen. Matkaan lähti virppa ja haspeli. Suunnaksi otin Kattilakosken niskalle ja siitä sitten mökille päin kalastaen kaikki mahdolliset paikat. Muutama pienempi kävi kääntymässä ja nehän pääsivät kasvamaan takaisin. Yksi mitta kala tuli saatua niskalta. Uistimen mallilla/värillä ei oikein tuntunut olevan suurta merkitystä liki kaikki kelpasi mitä päähän viitsi laittaa. Karkuutuksia tuli useampiakin. Yksi isompi iski liki keskeltä koskea… kerrankin oli toive että olisi omat ennätykset hajonnu, vaan eipä tuo ikinä ylös asti tullut. Mökille saavuin siinä kellon ollessa 6.15. Joten ehkä olikin jo aika siirtyä unille.

Harvoilla reissuilla on yhden henkilön kalalaji saalis ollut 4 eri sorttia.
Aamu alkoi ”todella” pirteästi noustessa siinä 11.30. hieman ajan kulua pelien lomassa. ja n.klo 15 suunnaksi joki.
Ylöspäin jokea kävi reissu… saaliin ollessa muutama pieni taimen ja +35 harjus. Toisen sankarin saadessa taimenen ja muutaman hauen, jotka päätyi... noh takas jokeen.
Päivä kaffetta ja sapuskaa n. 18 aikoihin. Illaste taas uudelle koetokselle. Ukot otti jälleen tutun ja turvallisen veneen alleen ja suuntasivat Ylinenjärämään. Itse pervokamat matkaan ja joenvartta ylöspäin.

Saaliista ei oikein merkkejä saatu, joten oli tyydyttävä saunan lämpöön, markkaraan ja oluen nautintoon. Yöpuulle siinä kahden jäljistä.
Yö oli oikein kunnon sateen varjostama… vettä siis tuli ja kovaa.
Aamuste noustiin siinä kymmenen aikoihin. Ilma oli pilvinen/harmaa ja sateen uhka leijui päällä koko ajan. Joka reissuilla kun on tehty jokin ”huipun” valloitus, niin nyt otettiin suunnaksi Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Itse olen kyseisellä huipulla käynytkin, mutta muut porukasta eivät. Portaita pitkin käy matka ylöspäin… huh huh n750 rappua, oli siinä askeltamista. No ylös päästiin ja alaskin. kun oli kilometri merkkaus hoidettu. =)) Toiset tykkää koti vessasta toiset korkeuksien nautinnosta. Haha. Hyvä hyvä.
Paluumatkalla tuli haettua 24tunnin enontekiönkalastusalueenlupa, jotta pääsee kokemaan nuo pienemmätkin joet mitä maisemista löytyy.
Illan tullessa piti suunnaksi ottaa itsekseen kauemman paikat, Kelottijärven alta ja samalla reissulla nuo pienemmät joet, mitä siitä 20km säteeltä löytyi.
Luspan alueelta tulikin sitten mittakalaa muutama kappale. sekä yksi hauen rotjake joka otti sitten lopussa hatkat, siiman ja uistimen kera. Pervoilu ei tuottanut tulosta, ei edes vaikka ruotsalaisiakin maisemissa oli. =)

Joten parhaimmat tulokset saatiin aikaiseksi virpan kanssa. Alku yö tuolla Luspan seudulla ollessa ja siitä hämärän turvin siirtyminen kohti pienempiä jokia. Pikkujoki oli kyllä sitten todella antoisan oloinen, kun vain viitsi kävellä ja ryvetä pisin pusikkoa jonkin tovin. Lämpötila oli laskenut kerrankin ihaniin lukemiin 4,5 asteeseen. Eli loistava otti sää. Kävely tyssäsi kosteuteen. Vyötäröä myöden kun oli märkä, niin alkoi vilukin painaa päälle ja suunnaksi oli pakko ottaa auto. Käveltävää toki riitti takaisin päinkin. Joten matkalla sitten oli hyvä kokea joen antimet, joka montusta mitä oli läpikäytävissä. Saalistakin tuli parin harrin ja kolmen taimen voimin. Pienehköä tosin, mutta jotain tuntua kalasta oli. mökille tuli reissulta palattua siinä 5:n aikoihin. Luspan alueella riitti muitakin viskaajia. Laihoin saaliin tosin hekin. Toisilla vain petti hermot kun ei tainnut ensikertalaiselle se perhon heiluttaminen kovinkaan helppoa, rantapuskien lomassa. Joten sen pärinän kuuli varmasti kaikki 5:n km:n sisällä olleet. Johan siinä karkaa kalatkin koko jokialueelta. Kyllä siinä itselläkin meinasi pokka pettää, kun kaveri vieressä yritti perhoa jokeen saada. Hirveän raivon ja voiman kera. Sehän kun onkin ”voima”laji. Eiköhän sitä sitten olisi taas aika unille.
Aamusta ylös siinä puolenpäivän aikoihin. Äijät tosin taisi nousta hivenen aikaisemmin. Mitä nyt pieneltä torkkuralta joutivat. Sää oli otollinen, ei tosin kalastukseen mutta muuten aurinkoa ja lämpöä +23. Ukot päättivätkin lähteä tarpomaan (uppoamaan) hillasuolle. Oli vissiin pojilla hieman ylipainoa kyseiselle alueelle, kun ei meinannut mättää kestää alla xD No tulihan ne sieltä muutaman hillalitran kera takaisinkin. Itse suuntasin tuohon mökin lähettyville ja Kattilakoskelle. Kokeilemaan niin perhoja kuin lippoja… tulos ei yllättänyt. Ei siis mainittavaa.
Illaste pitikin sitten suunnata edellis illan tapaan tuonne Luspan seuduille. Kyseinen seutu kun tuntui alueen parhaimmalta seudulta tälle kyseiselle reissulle. Tosin eipä tuottanut edes samaa tulosta kuin edellisenä iltana. Päivän lämpö ja aurinko ilmeisesti oli sitten piilottanut loputkin alueen kaloista. Taikka sitten se edellisen illan sankarin meluaminen oli ollut niitti sille, että kalat kaikkosivat.
Yksi äijistämme päätti illalla käydä koluamassa veneellä saavutettavat paikat ja toinen vielä Kattilakosken antimet. Tulokset tuntui kaikilla olleen samat, eli vehkeissä/vieheissä ei ollut vikaa, äijissä vissiin sitäkin enemmän. Yksi ei edes päässyt mökistä pois edellisen päivän taapertamisen jälkeen, kieltämättä taisi useimmalla olla jalat kipiänä, kyseisestä kiipeämisestä, minut siis mukaan lukien vaikka reilusti nuorempi muita olinkin.
Viimeisen illan saunomiset, kortit ja olut pakettien tyhjennys sekä unille, aamulla olisi taas pitkä ajoreissu edessä, muilla kuin itselläni. Itsehän päätin vielä reissua jatkaa Oulunjärven maisemissa.
Joten seuraavana aamuna kasilta ylös, kämppä pakettiin ja kamat autoon. Matka takaisin etelään alkoi.
Kokonaisuudessaan reissusta jäi loistava fiilis kaikille. Takaisin tullaan joku toinen kerta taas. Ainakin itselleni jäi se tavoitteeksi. Saaliin suhteen reissu oli parasta, mitä on ollut, joka päivä jokainen mies sai kalaa. Joka on ollut harvinaista. Suurimukset jäi tavoittamattomiin. Kieltämättä reissun saalis taisi jäädä alhaiseksi veden- ja ilman lämmön takia, vesi oli kutakuinkin 18asteessa ja ilma sitten vielä lämpimämpää. Vaikka yöt olikin viileämpiä, niin ei se vedessä tuntunut vielä tässä vaiheessa. Joten pari viikkoa myöhäisempi reissu olisi ollut todennäköisesti saaliin puolelta vieläkin parempi.

Saalis lajit oli: - vieheiden osalta harjus, hauki ja taimen
- käsin kiiski ja made.
- bongaus lohi.

Lisä kuvia


-Koko poppoon nuorin sankari-

Aloittelua

Ajattelin tuossa, josko alkaisi moista pitämään. Tarkoitus olisi kirjoitella säännöllisen epäsäännöllisesti juttuja reissusta, joita vavan kanssa tulee tehtyä. Ja lisäillä kuvia niiden ohessa.

Laitan matkaan myös yhden vanhan reissun, jonka jo aikoinaan kirjoittelin ja jossain julkaisinkin.

Joten tässä kun kerkiän, niin alkaa tekstiä tulemaan. Jaksakaa odotella tovi ja käykää sitten jälkeenkin säännöllisen epäsäännöllisesti lueskelemassa, jos vaikka oisin uutta juttua kirjoittanut.