Kairijoki Rantakangas 8-15.6.2013

Vihdoin, koko pitkän talven odotettu pohjoisen reissu tutulla porukalla on käyty lävitse.

Startti tapahtui perjantaina 7.6, noin klo 21 Espoosta ja sieltä matka suuntautui Klaukkalaan, jossa itse kampesin kamoineni kyytiin. Tästä vielä Raision ja Mietoisten äijät kyytiin ja nokka kohti pohjoista. Edessä oli n.1373km suuntaansa. Matka taittui hiljalleen, persaukset puuduksissa. Perille päästiin sitten 8.6 tuossa klo 16.30 aikoihin, kun matkalla käytiin kämpän avaimet hakemassa, luvat lunastamassa ja kaupassakin piti piipahtaa. Ehkä otettiin yhdet kylmätkin eräkeskuksella lupia hakiessamme.



Mökille päästyämme purettiin auto ja laiteltiin kamoja kasaan, ensimmäiset ehtivät jo kalaankin ennen, kuin sain omat perhovehkeet kasaan ja näin ollen saivat avaus kalankin ekalla heitollaan, 18cm taimen kävi kääntymässä. Ei sitä sitten itsekään montaa heittoa tarvittu kun moinen kävi itselläkin kääntymässä. Taisi olla kolmas uitto.

Itselleni tämä oli jälleen reissu jossa taistellaan perholla kolmen muun äijän virveleitä vastaan. =)

Siinä käytiin hieman kiertämässä lähipaikkoja ja muutamia pieniä taneja kävi irroitus puuhissa. Oli pikkuisen "kana kynimättä" Kairijoen kanssa, kun viime vuoden reissu ei taimenta antanut, vaikka niitä näkyvillä olikin. Tällöin tuli virveliltä turpaan ja rumasti NÄIN.

Eka ilta meni muuten aika pitkälti saunoen ja hieman korttia lyöden. Saattoi siinä väsy hieman vaikuttaa, kun jouduin parini kanssa luovuttamaan korttipelin vastapuolen voitoksi. Alkoholilla ei tainnut olla suuresti osuutta, vai oliko sittenkin??? Eihän me kunnon pojat oteta.



Sunnuntaina heräiltiin vasta puolenpäivän tienoilla. Auriko paisteli ja lämmintä tuntui olevan. Pohdittiin josko suunnattaisiin suksenojalle kalaan ja niin myös sitten lopulta tehtiin. Aloitin itse kalastuksen heti ojan ylitse menevän sillan alapuolelta ja äijät suuntasi ylöspäin. Tuikkeja näkyi siellä täällä, kovin montaa heittoa ei tarvittu, kun ensimmäinen nieriä kävi irroitus puuhissa, kokoa ei ollut kuin reipas 10cm. Paria heittoa myöhemmin sain toisen samanmoisen, jonka jälkeen päätin suunnata ylöspäin katselemaan mitä toiset oli löytänyt. Pieniä taimenia siellä oli tullut ja vissiin joku nieriäkin. Kävelin tovin matkaa, kun näin ojan mutkassa "isomman" pintomisen ja päätin heitellä perhon tuikin yläpuolelle, josta saisin sen kivasti uitettua kohdilleen. Ekalla uitolla tärppäsi ja ylös tuli tuollainen 28cm nieriä. Jatkettiin vielä isän kanssa matkaa ylöspäin, kun toiset suuntasivat kohti joen rantaa. Käytin vielä muutaman pienen ylhäällä, joista otin toisen kalan vielä iltapalan höysteeksi matkaan. Pieni harjuskin kävi kääntymässä.



Lähdettiin myöskin kohti jokea ja oiottiin hieman suorempaa reittiä kohti tietä. Siitä sitten joen rantaa pitkin hissuksiin alas samalla paikkoja tähyillen. Hyvältä näytti siikojen osalta, kun niitä sain muutaman bongattua matkalla suvannon alueelta. Tältä kierrokselta tarttui myös Arin siiman päähän 67cm luupää, joka otettiin myöskin mukaan savupönttöä kohti.



Käytiin siinä mökillä syömässä ja ottamassa pikkutorkut. Päätin suunnata illalla kohti suvantoa siika mielessä, heittelin matkalla paria pikku nivaa, joista löytyi alamittaista taimenta useampi kappale. Suvannolle saavuttua näin muutaman pintomisen ja aloin suunnittelemaan millä niitä sieltä löytäisi siiman päähän. Vaan eipä tuosta suunnittelusta iloa ollut, kun yhden yhtään tärppiä en saanut, vaikka laajan scaalan perhoja läpi kävinkin. Palailin sitten takaisin mökille päin ja mökillä kuulin isän vetäneen 48cm taimenen koskesta ylös. Kaunis kalahan tuo oli ja hyvä lisä savupönttöön. Yöllä läiskittiin vielä korttia ja nautittiin muutama kuksallinen viiniä oluen kera.

10.6, herätessä oli taivas synkkänä ja ukkostakin meinasi hieman tupata. Sen verran taukosi sadekin jossain välissä, että päätin lähteä katselemaan miltä tuo perhoalueen yläosa näyttää. Pääsin jonkin matkaa perhoaluetta kulkemaan, kun alkoi raju sadekuuro. Eipä tuo haitannut, kun kahluuvermeet niskassa ja takki päällä, vesi ei ainakaan läpi tule. Mutta ei kyllä isoista kaloistakaan ollut liiemmin tietoa. Kosken alta sain mojovan tällin tinseliin, mutta taiston tiimellyksessä 0.30mm peruke antoi periksi, joten suureksi toivoksi jäi että luupää oli asialla. Muutama pikku tanttuja matkalta löytyi, mutta niistä ei isosti iloa ollut. Mökillä laitettiin edellisen päivän saalis savupönttöön ja grillailtiin muutenkin makkaraa ohessa. Nautittiin vain toistemme seurasta ja metsämiesten virvokkeista.

11.6 Herätessä sateli jälleen, mutta ukkosta ei sentään ollut. Sadekin oli lähinnä kuuroluonteista ja aika vähäistä. Päätettiin pelailla hieman ulkosalla yatzya ja katsella kun yksi hullu lenkkeili pitkin metsätietä. Ei ole helppoa olla urheilija, lomallakin joutuu rehkimään.



Tein siinä myöhemmin sitten itse lenkin joelle. Sain jälleen kunnon tällin kosken niskalta ja hetken väsytyksen jälkeen 47cm taimen lepäsi haavissa ja päätin ottaa tämän matkaan. Nyt kun vihdoin sain tuon "kanan" kynittyä Kairijoen kanssa niin kyllä hymyilytti. Pieni välineiden vaihto operaatio mökillä ja lähdettiin porukassa jokea alavirtaan kalastamaan, otin kameran jalustankin mukaan, jos vaikka jotain videotakin saisi otettua. Ensimmäinen otos ei tuottanut mitään ihmeellistä, paikan vaihto ja kameran viritys. Päätin nakella pientä montun alareunaa ja suuntasin kivelle hieman rannasta irti seisoskelemaan, siimat suoriksi ja hieman uittoa pysäytys ja uittoa lisää. Silloin jysähti, vapa pystyyn ja pieni väsytys. Sain kalan useampaankin otteeseen haavitsemis etäisyydelle, mutta jotenkin nyt ei vain tahtonut kala haaviin pujahtaa, kuten videoltakin näkyy. Vaikkakin sitten tuli todella kova tuulen puuska ja kamera päätti kipata ja kuvata loppuajan ruohon heiluntaa. Onneksi vastarannalla oli toinen kuvajaa vauhdissa ja suunnilleen samoilta kohdin jatkuu video siltä, kun lakkikin lähti liitämään. Kala sentään pysyi siiman päässä, joten sain haettua lakin takaisin, ennen kuin virta olisi sitä vienyt pidemmälle. Sain kuin sainkin kalankin vihdoin haaviin ja totesin sen olevan vauraampi edelliseen verrattuna. Siinä aikani sählätessä ja perhoa irroittaessani, päätti kala hieman potkaista ja sain haavin reunasta sen verran lisä potkua, että sinnehän tuo lähti uimaan. Oli tosin vielä siiman päässä kiinni ja sain tuon takaisin. Tällä kertaa kahlailin rantaan ja hoidin homman loppuun siellä. 52cm kaunis pullea vattainen taimen matkaan. Jatkoin matkaa alas päin ja huutelin vastarannalle, josta sain kuulla muutamasta pienemmästä tärpistä ja itsekin vielä matkalla käytin irroitus puuhissa pienempiä taimenia.



Suunniteltiin jossain kohtaa tulevia päiviä, itselläni kun oli tarkoituksena heittää yön yli reissu, eräkeskukselta Vasakönkään erillislupa-alueelle ja sieltä mökille. Tuntui vain tuo ilma olevan viilenemään päin ja makuupussi osasto oli aika kevyen puoleista. Yksi sankareistamme kävi vielä pistäytymässä koskelle ja palasikin sieltä hölmistynyt ilme kasvoillaan. Oli löytänyt kosken montusta jotain ihmeellistä... lahna... No ei vaan (hiukan kiusaa toiselle), elikkä tuollaisen reilumman puoleisen taimenen oli siiman päähän saanut ja sitä iloisin mielin kanteli mökille, pituutta oli kertynyt reilummasti 70.5cm oli tarkka mitta. Itselleni ei moista kalaa ole ennen livenä eteen tullut, mutta nyt on sekin nähty. Komia kala kieltämättä. Onnittelut Arille taimen ennätyksen rikkomisesta komealla kalalla.



Muuten päivä hoidettiin loppuun rennon letkeästi korttia läiskien ja muutama neuvoa antava sivistyneesti nautittiin, ehkä jotain vinoiluakin kaloista saattoi tulla, kun me muut kalastetaan niin pieniä.

12.6
Pojat päättivät lähteä kauppareissulle Lokkaan ja itse tuli tulokseen, että jään matkalla pois ja kalastelen Karppisen pirtiltä eräkeskukselle välisen alueen. Päästyäni rantaan, näin muutaman harjuksen pintovan ja jonkin verran korentoja vedessä. Sitaisin perukkeeseen muutaman pupan ja päätin yrittää onneani. Montaakaan heittoa ei mennyt, kun ensimmäin harjus kävi kättelemässä, tämän lisäksi tuli pari muutakin samoilta jalansijoilta. Mittaa kaikilla 33-34cm, joten mittakalaksi näistä ei ollut. Jatkoin matkaa alaspäin ja sidoin perukkeeseen yhden painavemman kuulapään, jotta saisi hieman lisää syvyyttä uittoon. Matkalta löytyi lisää harjuksia 25-34cm väliltä, mutta yhtään mitallista ei löytynyt. Tulin kohtaan jossa joki hieman haaraantuu ja luo keskelle saaren. Päätin mennä saareen ja kalastaa isompaa uomaa.



Päästyäni liki saaren toiseen päähän, näin kun vauraampi kala vävi kosken alla pintomassa ja samassa lähti uimaan kohti minua, näin selkeästi hiekkaa vasten missä kala menee ja täsmä heitto hieman ylävirran puolelle uitto ja pam. Tästä alkoi ralli vastarantaan ja sitä kautta koski alas. Jäi kala juromaan hetkeksi kosken alla olevan kiven huopeeseen, josta kuitenkin pienen suostuttelun jälkeen lähti liikkeelle suoraan kohti. Nopeasti siimaa sisään ja haavi valmiuteen. Sain kalan jalkoihin ja haavittua. Ei jättiläinen mutta todella upeassa kunnossa oleva ja kaunis 44 taimen. Perho irti suupielestä ja kala takaisin veteen, yritin vielä ottaa kuvaa veden alta, mutta ei päässyt riittävän lähelle, pinnan läpi sain vielä huonon kuvan sentään otettua. Jatkoin kohti eräkeskusta kun pojat soitteli, Lokan kauppa oli kiinni joten reissusta tuli muutamaa kilometriä pidempi. Noh itselleni tuo tarkoitti hieman lisä aikaa kalastaa, joten aloin hieman hidastamaan etenemis vauhtia ja metsästämään harjuksia. Eräkeskuksen nurkille päästyäni, olin käyttänyt kymmen kunta harjusta irroituksessa 21-34cm, mutta ei ainuttakaan mitallista. Tuntuivat olevan hukassa. Näiden lisäksi yksi parempi tärppi, josta ei irronnut enempää.



Kampesin joesta pois ja kävelin keskukselle jossa pojat olivat jo huurteisten ääressä, joten jos itsekin sitten ottaisi yhden kylmän. Samalla tuli kirjailtua saalispäiväkirjaan tähän mennessä saadut kalat ja turistua isäntäväen kanssa. Mökille pääästyämme teimme ruokaa ja otettiin pienet levot.

Ennen saunan lämmitystä oli vielä pieni kierros joelle, josta Ari nosti itselleen 50cm taimen C&R.

13.6. Herätessämme huomattiin kovan puuskittaisen tuulen piiskovan puita, mutta päätin kuitenkin suunnata joelle. Kävin siikaa katselemassa, nyt kun aurinko oli taas hyönteismaailmaa herätellyt, vaan eipä nuita siellä näkynyt, mutta pieniä taimenia ja harreja kyllä.
Mökille palattuani alettiin savustamaan kalaa ja syötiin. Ruokalevon jälkeen lähdettiin porukalla takaisin koskelle, itse kahlailin vastarannalle ja kalastelin siltä puolen, kun toiset olivat mökin puoleista rantaa koluamassa. Pieniä taimenia 30-38cm kävi siiman päässä ja sitten tapahtui kummia. Reissun toistaiseksi epäonnisin kalojen suhteen ollut Hesukin löysi itselleen ensimmäisen mittakalan komiat 50cm taimenta kävi kättelemässä ja pääsi jatkamaan matkaa muutaman kuvan jälkeen. Eihän meistä muuten olisi kukaan tuota uskonut.



Päätin vielä auringon vaipuessa niin alas kuin voi tähän aikaan, niin suunnata siikaa jallittamaan, kun tuulikin oli tyyntynyt. Tosin ilmakin oli jäähtynyt, mutta joitain hyönteisiäkin vielä lenteli. Muutama pintominen näkyi ja pääsin kertaalleen ottamaan pienen eränkin, ehkä kaksi potkua jollei jopa kolme. Ilma jäähtyi edelleen ja hyönteiset katosivat, eikä ihme. Siima alkoi olemaan kohmeessa ja lopulta jäähilettä täynnä. Meni sitten kylmäksi tosiaan. Kamat nippuun ja yöpuulle.



14.6 Päätin vielä lähteä siikaa kokeilemaan, kun keli oli passeli. Näin useamman pintomisen ja pääsin tarjoilemaan ottipelejä näille kaloille, vaan ei kelvannu. Vaikka pinnasta ottivat perhojeni vierestä hyönteisiä tasaiseen tahtiin. Taas tuli käytä aika iso arsenaali perhoja lävitse, mutta kun ei kelpaa niin ei kelpaa. En vaan OSAA, kele.
Turhauduttuani asiaan, päätin valua hiljalleen takaisin mökille ja matkalta käytin ylhäällä vielä muutaman nieriän ja taimenen. Pieniä pieniä ja pieniä. Mökille päästyäni syötiin ja katseltiin kun alkoi vettä satelemaan.



Sade jatkui ja jatkui, kalastus paineet oli purettu ja sitä myöten päätettiin porukalla laittaa kamatkin läjään, seuraavana aamuna oli kuitenkin matka etelään edessä. Käytiin vielä saunomassa viimeisen illan kunniaksi ja läiskittiin parit hyttyset hengiltä.

15.6 herättiin, syötiin aamiainen ja pakattiin auto. Sitten vain perseet tukevasti penkkiin ja tuo reipas matka etelään alkakoon. Siinä tuo matka lopulta meni ja kaikki saatiin kunnialla kotiinsa emäntien luokse.

Tästä sitten linkki reissun kuviin, jotka ei tosin kaikki ole vielä ladattu.
Niin ja video 1.

Reissun saldoa
Perholla (1 mies) 3 mitta taimenta, lukuisia pieniä taimenia, harreja, nieriöitä
Virveleillä (3 miestä) 4 mitta taimenta, muutamia pieniä taimenia ja nierioitä

Joten tällä kertaa oli perhossa voimaa, vaikka yhden miehen käsissä olikin.

Iso-Kerojärven reissu 28.7-4.8.2012

Elikkä viime kesänä tehtiin porukalla reissu tuonne syvä-tepastolle ja sen jälkeen oli sitten uusi reissu taas suunnitteilla. Tällä kertaa paikaksi valikoitui Iso-Kerojärven rannalla sijaitseva VilliPohjolan Hillakero mökki.
Tähän mennessä reissumme ovat suuntautuneet huomattavasti korkeammalle pohjoiseen ja aina järjestäin joen varrelle. Joten monessakin suhteessa poikkeus normaali reissuihin... Järvi ja "etelässä".

Piti taas tehdä sitä tuttua taustatutkimusta paikasta ja vesistöstä, sekä mahdollisista muista paikoista lähistöllä. Tietoa vain oli kovin niukasti. Tosin noista Kuusamon yläpuolen joista kyllä ja paljon, mutta sinne ei ollut tarkoitus suunnata.

Startattiin reissuun Klaukkalasta n.kahden maissa perjantai-lauantai yönä. Porukan kyyti oli aloittanut matkan teon jo reilusti aikaisemmin Mietoisista, suunnaten sieltä Raision ja Espoon kautta Klaukkalaan. Näin ollen olin viimeinen porukasta auton kyydissä. Tavaraa oli taas kontti pullollaan ja autossa istui 5 kalamiestä matkalla kohti Kuusamoa.

Matka taittui kilometri kerrallaan ja normaalilla kuskin vaihto rytmillä kohtuu hyvin. Persauksen puutumista oli havaittavissa, mutta muuten ihan rento matka. Tosin itsellä kevään Kairille ajo jo takana eikä tämä ollut kuin liki puolet siitä matkasta, joten kokemusta oli jo valmiiksi.

Saavuimme viimein lauantaina puolenpäivän pintaan mökin pihaan, näky oli silmiä hivelevän kaunista. Reilu hiekkaranta mökin lähellä, kirkasta vetä joskin jonkin verran oli hyhmää kertynyt pohjalle. Mökki hyvällä mallillaan ja sopiva tälle porukalle. Avainten luovutuksessa, olivat kertoneet, että edellinen porukka oli poistunut paikalta liiallisen hyttys kannan takia??? Me kun emme saapuessamme löytäneet näitä verta himoitsevia vitsauksia juuri lainkaan, joten tämä kommentti hieman ihmetytti.

Päivä meni paikkaan tutustuessa, pikaisen pistoreissun ja saunanlämmityksen merkeissä varsin mukavasti. Painuttiin pehkuihin jo yhdeksän pintaan illalla. Hieman oli matka ja vähä uninen edellinen yö veroittanut porukan voimia.

Seuraavana aamuna 8 aikoihin porukalla ylös, kaffet ja muut hommat. Sitten päätettiin lähteä koko porukan voimin piipahtamaan järvellä. Laihaksi jäi saalis ekalla pistolla. Tuulen vire siivitti järvellä ja välillä pilvien välistä paistanut aurinko lämmitti oloa kivasti.

Suuntasimme myös Luvenlahden perukoille katsastamaan siellä olevaa laavua ja samalla paistelemaan makkarat sinne. Matkalla löytyi muutama hauki, osa perholla ja osa toisten uistimilla. Kokoa kivasti 2-3kg. Pienempiä päästeltiin pois. Ahvenia ei löydetty, eikä liiemmin muitakaan kalalajeja. Jollei "lentokalaa" lasketa. Harvinais laatuinen tilanne, kun näkee kalan kirjaimellisesti hyppäävän veneeseen. Ei ole moista ennen tullut nähtyä, vaikka tämäkin siimanpäässä oli, niin silti veneen viereltä ponkaisi ilmaan päätyen suoraan veneen lattialle. Tässä kohtaa kun olisi ollut videokamera kuvaamassa toista venettä, niin olisi kyllä todella upeaa materiaalia saanut. Vaan eipä ollut.

Käytiin vielä illaste saunassa ja touhuiltiin noita normaaleja touhuja muutaman virvoikkeen kera.

Seuraavana aamuna herättiin kirkkaaseen päivään, aurinko porotti pilvettömältä taivaalta ja lämpöä oli enemmän kuin riittävästi. Päätettiin unohtaa kalastus ja keskityttiin hieman heittämään noppaa pihamaalla. Hyttysiä ei juuri ollut vieläkään, paarmoja sitäkin enemmän.

Järvi oli liki peilityyni keskellä kirkasta päivää, mutta ajattelin silti soutaa niemenkärjen tuntumaan katsastamaan josko olisi siikoja maisemissa. Tuhoon tuomittu reissuhan se oli jo näin kelin kannalta ajateltuna, mutta kokeilimpa kuitenkin. Muutama selvä siian pintominen näkyi, mutta nekin hävisi teille tietämättömille lähes heti. Ei kiinnostanut perhot pinnasta, kalvosta tai sen alta, eikä myöskään syvemmältä.
Pikainen pisto oli historiaa ja suuntasin takaisin mökille. Syötiin ja vedettiin pikku ruokalevot. Illalla oli tarkoitus suunnata vihernieriä jahtiin, vaan ukkosherra päätti toisin. Irnin suunnalta nosti hiljalleen kohti meitä reilusti jyskyvää ja välkkyvää taivasta, joten suosiolla jätettiin vesille meno pois suunnitelmista. Aikamme siinä läiskittiin korttia, nautittiin/ihailtiin ukkosta, kuunneltiin sateen ropsetta ja kahinaa, ennen kuin päätimme siirtyä untenmaille.

Aamulla ei ollut ukkosesta enään tietoakaan ja äijät saivat minut houkuteltua pohjukkaan haukijahtiin. Tuo hauen jallitus nyt ei ollut omaan mieleen niin suurta nautintoa tuova ajatus, mutta kalastusta kuitenkin. Sama kaiketi se on mitä sitä nyt puolitosissaan pyytää. Kyllähän tässä on koko kesä oltukin enemmän ja vähemmän kirjolohi, taimen ja harjus jahdissa. Loppu kesä ja syksykin on vielä aikaa, niin kalastellaan ny välillä haukea.

Löydettiin pohjukasta jälleen haukia ja minä pienillä perhoilla särkiä, ahvenista ei ollut vieläkään havaintoa. Yksi särki tosin toi metkan kokemuksen lisää omalle muistilleni, särki tarrasi ylemmässä tapsissa olleeseen perhoon ja kävi pinnassa pärskäyttämässä, lähes välittömästi n.1,5metrin päässä pärskähti hieman reilummin. Samassa siiman päässä tuntui reilu vastuksen muuttuminen ja runsas suomupilvi leijaili tapahtumapaikalla. Hauki oli tempaissut hampaansa särjen kylkeen ja samassa rytäkässä oman kylkensä alempaan perhoon. Hetken väännön jälkeen alempi perho lähti hauen matkaan, mutta särkeä ei hauki saanut.

Hetken päästä käytin vielä yhden 3,32kg hauen veneessä joka päätyikin sitten papin alle ja veneen pohjalle. Toiseen veneeseen oli myöskin noussut muutama hauki. Hieman ennen kuin oltiin pois lähdössä, antoi luonto jälleen hieman silmän ruokaa, kun saimme porukalla seurata kanahaukan ja teeren rallia lahden ylitse metsästä toiseen. Kovaa menoa lintutaivaallakin. Hienoja lintuja molemmat.

Illala toiset pitivät hetken hyttystentappo "kisan", nyt kun niitäkin vihdoin löytyi. Tässä pieni määrä 10min aika saadusta saldosta yhden ihmisen osalta, osa tippui raoista alas ja osa jäi laudalle. Tässä kohtaa pystyi jo sanomaan, että kyllä niitä sittenkin täällä on. Ei siinä sitten kauaa viitsitty pihalla olla, joten siirryttiin sisälle pelailemaan korttia ja nauttimaan virvokkeista.

Keskiviikko aamuna oli tarkoitus suunnata Kuusamoon ja hakea luvat Poussunkoskelle sekä käydä täydentämässä ruokavarastoa. Tarkoituksena itsellä oli saada serkkupojalle ensimmäinen kala perholla. Hän kun on onneksi innostunut perhoilusta, niin ei tarvitse enään olla ainut pervoilija tässä porukassa.

Luvat saatuamme suuntasimme muutamaksi tunniksi näin päivällä koskelle. Heti alkuun paikka näytti lupaavalta ja kalaakin näytti olevan liikkeellä, tosin ahventa, särkeä ja salakkaa, muutama pieni taimenkin siinä joukossa.
Sitaistiin aloittelijalle oliivi larva siiman jatkeeksi ja pieni opastus uittoon. Ei montaa heittoa tarvinnut, kun poika nosti ensimmäisen kalan ylös.
Jatkettiin siinä hetken rupattelun jälkeen kalastusta, käytin useamman kalan ylhäällä tästä niskalta ahventa, särkeä ja salakkaa. Siirryttiin pikkuhiljaa alaspäin ja käytiin hieman samalla uittotekniikoita ja muuta tarpeellista lävitse.

Tiputeltiin siinä pikkuhiljaa koskea alas, käytin matkalla useamman kohtuu vauraan särjen ylhäällä koukun irroituksessa, näin myös yhden isomman vilahduksen perhon perässä, mutta ei tietoa mikä oli. Noin puolesta välistä koskea, löytyi pieniä taimenia ja harjuksia, jotka innostuivat perhoon ottamaan.
Palattiin välillä takaisin tulipaikalle makkaran paistoon, pitämään pikku sadetta ja ihmettelemään jumalattoman isoa pistiäistä. Ei kyllä tietoa mikä kaveri, mutta koko reilusti coltin sytkäriä isompi, pituudeltaan siis, väritys liki ampiaista. Tuossa pari kuvaa kyseisestä veijarista.

Kun oli mahaa hieman ruokittu, päätettiin vielä siirtyä kosken alaosaan, loppuliuusta sain hyvän tällin streameriin ja perään pari upeaa loikkaa alavirtaan, ajattelin jo tovin, että meni oma taimen enkka uusiksi, mutta totuus olikin aivan muuta. Juuri ennen haavitsemistä kala päätti purra perukkeen poikki ja painella muille maille. Toisaaltaan hyvä niin, koska näitä vihernieriöitä en täältä tosiaan tullut hakemaan. Sitaisin uuden streamun perukkeeseen ja jatkoin kalastusta, sain lähes heti perään uudne tällin ja tälläkin kertaa kyseessä oli hauki, tämä tuli jo haaviin asti ja luovutti perhon takaisin. Päätin sitoa jotain pienempää siiman päähän ja suunnata takaisin ylöspäin. Tasaisesti jokaisesta peilistä, kiven huopeesta ja reunan hitaasta virrasta tarrasi perhoon joko ahven, särki tai salakka. Käytin tämän session aikana joka koskella oltiin, noin 50 kalaa haavissa. En kuitenkaan löytänyt ainuttakaan mittakalaa taimenista tai harjuksista. Eikä Poussun siikaakaan näkynyt suvannoissa.
Kyyti tuli hakemaan meidät takaisin mökille. Päätettiin kuitenkin, että tullaan illalla vielä haeskelemaan järvistä koskeen syönnille tulevaa kalaa.

Illalla ajeltiin sitten takaisin Poussulle ja suunnattiin ylemmän kosken niskalle, oiva paikka, kohtuu syvä ja hyvät isot kivet juuri ennen niskaa. Jälleen ei tarvinnut montaakaan uittoa pienillä perhoilla, kun olivat pienet kalat kiusaamassa. Vaan kun vaihdoin jälleen streamerin perukkeen päähän ja aloitin niskan läpikäymisen, näin kun tumma hahmo nousi kiven huopeesta kohti perhoa, ei tarttunut. Uutta yritystä ja kiinni oli. Mutta totuus tästäkin kalasta oli epämiellyttävä. Hetken taiston jälkeen pinnataan näytille ja n.3kg hauki oli siimassa kiinni, tovi tästä ja peruke antoi periksi ja kala hävisi järvelle päin. Noh yksi paha ainakin niskalta pois.

Tiputeltiin jälleen hieman alas päin, molempien saadessa tasaisesti särkeä ja ahventa. Itse löysin pari pienempää harjusta n.25-30cm jotka saivat jatkaa elämäänsä kosken kuohuissa. Aloittelijakin oli kovin tyytyväinen kun sai jotain kalaa siiman päähän, kunnes hänen oliiviin pupaan tarttui vauraampi kala, en juurikaan ehtinyt antamaan neuvoa, että hieman rauhallisempaa touhua/vetoa kalaa vastaan, perhostus kun ei ole samaa kuin uistimella kalastus. Niinpä siinä sitten kävi, että hieman ennen rantauttamista kala valitsi toisen suunnan ja peruke antautui. Kalana tälläkertaa oli kuitenkin hauki, mutta saipahan hieman kokemusta isomman kalan voimista perhovavan jatkeena. Hymykin tuntui olevan reilusti kasvoilla.

Autotiesillan alla oli 10m kosken pätkä jota edelsi hieman voimakas virtaisempi suvanto, vai pitäisikö sanoa pidemmän mallinen niska. Näin muutaman reilun salakka-ajon, mutta oletettavasti kyseessä oli kuitenkin hauki. Olisihan se voinut olla taimenkin, mutta kiinni sitä ei saatu.

Pintomisiakin alkoi olla enemmän, joten päätin laittaa perukkeeseen pari pinturia kellumaan ja lopetin uppokalastuksen. Muutama särki kävi pinturia puraisemassa, ennen kuin pääsin tälle sillan alta menevälle koskelle. Kosken keskellä oli pitkä "nielu", joka tasaisena antoi loistavan pinturi paikan. Uitto vastapuolen reunasta ei tuonut tulosta, toinen uitto oman rannan puolelta toi pienen harjuksen. Heitin perhot uudelleen veteen ja annoin uida keskeltä alas asti, jätin ne vielä hetkeksi siihen niulun alaosaan uimaan, kun vesi pärskähti oikein kunnolla ilmoille ja taisto alkoi. Kala kävi useaan otteeseen pinnassa ja osoittautui hyväksi harjukseksi, mittakala oli kyseessä ja itselle ajattelin jo vihdoin 40cm puhkaisua, se kun on vielä hieman auki. Kala velloi hetken pinnassa ja sukelsi sitten virran reunassa olevan kiven viereen juromaan. Pari hassua minuuttia kala jaksoi paikoillaan juroa, kunnes voimat ehtyivät ja kala heltisi haavitsemis etäisyydelle. Kala haaviin ja omiin käsiin, mittaus toi kalalle pituutta kuitenkin vain 39cm. Kaunis kala lähti kuitenkin matkaan, kun piti mökille saada hieman muutakin syötävää kuin haukea. En saanut 40cm rikki vieläkään, mutta kaippa se tulevaisuudessa sitten.

Siirryttiin vielä tuonne päivällä läpikäydylle koskelle, josta tavoitin yhden 35cm harrin hieman niskan alapuolelta. Muuten pysyttiin pienissä kaloissa. Taimenta tai siikaa ei löytynyt edes illalla. Siian pintomistakaan ei joessa näkynyt, vaikka näitä pitäisi Poussulla olla kohtalaisen paljonkin. Hyvä reissu joka tapauksessa tänne, saatiin aloittelijalle hieman tuntua perhostukseen enemmän, niin josko tuo onnistuisi jatkossa itsekin löytämään vaikka niitä kirjoevällisiä täältä etelän joilta.

Mökille päin ajellessamme törmäsimme hieman aikaisemmin tapahtuneelle kolaripaikalle. Siinä oltiin autolla otettu mittaa porosta. Toisesta tuli romua ja toisesta vainaa. Ei mikään kaunis näky, mutta onneksi ei henkilövahinkoja.
Käytiin vielä yöllä saunomassa ennen unille menoa.

Torstai aamulla herättiin pilviseen keliin. Osa porukasta lähti hilloja haeskelemaan lähialueelta, mutta ei niitä löytynyt kuin vajaa pari litraa, jotain sentään kuitenkin.
Päätettiin illa tehdä hieman poikkeava reissu järvelle, mato-onkien kera. =)
Eipä ole tullut madolla ongittua ihan vähään aikaan.
Siirryimme toisella veneellä saaren rantaan kalaan, kun toinen venekunta jäi niemenkärjen lähettyville.

Katseltiin siinä menomatkalla, että ompa tummia pilviä tulossa, mutta taitavat mennä ohitse. Päästiin siinä saarelle ja hetken aikaa ehdittiin uittamaan matoja vedessä, kun tuuli yllättäen voimistui ja pilvet alkoivat tulla suoraan kohti. Päätettiin varmuudeksi mennä rantaan ja ilmoiteltiin toiselle veneelle radiopuhelimien välityksellä, jotta jäähään pitämään saetta ja tuulta tänne. Veneet kun eivät mitään huippuja olleet, niin niillä ei viitsinyt lähteä urheilemaan kovaan tuuleen. Hetken aikaa tuuli siinä tuiversi varsin voimakkaasti ja taivaalta tuli vettä, kuin oisi saavista kaatanut. Tuuli kuitenkin tyyntyi ja sadekin lakkasi, joten päätettiin sitten lähteä takaisin mökin suuntaan märkinä joka tapauksessa. Mökille päästyämme alkoikin aurinko paistamaan ja tuulikin taas tyyntyi, heh normaaliahan tämä.
Päätettiin kuitenkin paneutua vielä marjapussin maailmaan ja otettiin samalla hieman holillista juomaa, kirkkaana, punaisena, märkänä ja hyvänä kohti naamaa. Pitihän sitä yrittää tyhjentää loputkin, kun perjantai illaste ei sitten isommin enään oteta, kun lauantai aamuna joudutaan autoilemaan takaisin etelää.

Siinähän sitä sitten meni yö pitkälle, ennen kuin unille päästiin. Aamulla kuintenkin heräiltiin vaikka kaikki 5 äijää oli hieman silmät sikkuralla herättyään. Ei tohdittu lähteä kalaan päivällä, joten pelailtiin hieman noppaa pihalla ja nautittiin lomasta.
Illaksi oli suunnitteilla vielä onkireissu, vaan sauna ja oleilu vei voiton siitäkin.
Saunottiin vielä viimeiset löylyt hyvässä saunassa ja nautittiin hyvästä seurasta keskenämme. Aamulla olisi sitten lähtö kotia kohden, joten unillekin mentiin kohtuu hyvissä ajoin.

Aamu touhuilut tehtyämme, pakattiin auto, siivottiin mökki ja startattiin matkaan.
Matka meni vanhoissa hyvissä merkeissä ja jokainen pääsi kotiinsa, viimeiset tosin vasta myöhään illalla.

Sellainen reissu tällä kertaa. Uusikin on jo tätä kirjoitellessa suunnitteilla, niin omalta osalta kuin tältä porukaltakin. Tai ainakin paikat on mietitty valmiiksi, jos ei sen enempää ole suunniteltu.

Kalaa saatiin ja lomailtua siinä samassa. Kalastaminen vain jäi hieman normaali reissua vähemmälle, eikä ihan niitä löytynyt mitä olisi suonut itselleni löytyvän, tosin eivät olleet ilmatkaan kaikkein otollisimmat, eikä liiemmin ollut tuo kalastus himokaan päällä.

Tässä linkki kuviin, näitä kuvia tulee sitten jossain kohtaa lisää, kun saadaan reissun loput kamerat tyhjennettyä.

Laittelen vielä lisää kuvia, jahka olen saanut muilta reissun miehiltä kuvat itselleni. Nyt vain kaikki omasta kamerasta.