Kerho reissu VKK:lle.

Olipa kerho järkännyt meille mahdollisuuden mennä porukalla vkk:lle kalaan. Sunnuntaina 9.10.2011 paikka oli varattuna meille 7-19.
Sunnuntai aamuna herättiinkin pikkupakkasen höystämään ilmaan. Auton lasien raapisen jälkeen, oli aika suunnata nokka kohti Helsinkiä. Tiedossa olisi loistava ilma ainakin säätiedotusten mukaan ja niinhän se olikin.

Paikalle saavuin itse vasta 8.30, tosin tässä kohtaa en pikaisella kävely reissulla nähnyt ketään muutakaan paikalla. Joten päätin avata aamun vielä kahvilla meri-infossa. Tovi siinä vierähtikin höpötellessä niitä näitä. Tästä sitten autolle kamat kasaan ja koskelle.

Ensimmäistä kertaa näissä maisemissa ja hyvältähän tuo näytti, vaikkakin lyhyt on pätkä jota kalastamaan pystyy. Vettä tuntui olevan riittävästi ja se myös nousi koko päivän aikana liki 10cm. Ei niinkään joen osalta vaan meren suunnalta.
Aikani rannassa pyörittyäni, saapui paikalle muitakin kerholaisia.

Aamu meni omalta osalta muutaman tärpin/havainnon säestämänä. Toiset sentään yhden kirrenkin ylös saivat, sekä useammankin tärpin. Ylempänä onkijapatsaan alapuolella oli ensimmäinen kunnon taisto edessä, isokala kiinni ja toivossa jo oman ennätyksen puhkominen, mutta puihin meni. Hetken rimpuilun jälkeen kala veti pidemmän korren ja hävisi maisemsta. Toista havaintoa ei kalasta saatu.

Aamupäivän aikana paikalle ilmaantui muutama kerholainen lisää. Siinä sitä tuli turistua ja ihmeteltyä maailmanmenoa. Mikäs se on hyvässä seurassa ja upeassa ilmassa olla. Tärppejä oli siellä täällä, vaan ylös asti ei montaakaan saatu.

Itselleni iski nälkä kesken päivän, joten oli aika lähteä murkinoimaan. Eihän se hetken tauko kalastuksesta pahaa tee.

Ruokapaussin jälkeen tulikin palattua nopeasti takaisin koskelle, katselin touhua sillalta ja kuvailin hieman kerholaisia "työssään".
Olihan sieltä joku pienempi mertsarikin ylös saatu. Santtukin eksyi paikalle iltapäivän tunteina. Tässä kohtaa meitä olikin suurin porukka kasassa, taisi siis kaikki 7 kerholaista paikalla olla, mikäli ny laskuissa pysyin mukana. Itselleni iski paussin jälkeen tärppi sillan alapuolelta, tämä toi hiukan lisä intoa taas kalastukseen ja aikani samaa monttua ronkittua alkoikin väsyttämisen työstäminen ja tämän tuloksena päivän toinen karkuutus. Pari upeaa hyppyä ja kiva pikku spurtti alavirtaan oli kivaa seurattavaa.
Annoin paikan hetken aikaa olla ja lähdin seuraamaan Santun toimintaa. Tarkkaa työskentelyä, mutta tuloksetonta. Tässä sitä tuli nautittua auringosta ja seurasta jälleen hyvä tovi. Olikin siis aika palata edellämainittua monttua uudemman kerran ronkkimaan. Ei montaakaan heittoa niin siiman päässä tärähti. Hetken taisto, jotta sai kalan kiven takaa nousemaan lähemmäksi, ei siis isompaa vastusta antanut, lieneekö ollut sama kala jonka aikaisemmin karkuutin. Kassitus ja ensimmäinen mertsari itselläni ylhäällä.

Tässä kohtaa voikin omalta osalta jo hieman höllätä tuota heittojen määrää. Käsikin alkoi jo pieniä lihaskipuja tuovan esiin. Tottumus kysymys, kun rullaus heittoja heittelee koko päivän, niin kyllähän se "voimille" ottaa. Löytyi ns. uusia lihaksia.

Tuon kalan jälkeen ei osumia itselleni tullut, eikä kyllä hirveästi muillekaan. Vasta kun olin itse tuossa kuuden pintaa lopettamassa ja suuntaamassa autolle, alkoi Santun työskentely tuottamaan tulosta. Hänhän sitä kehuikin että illan hämärtyessä alkaa syönti piikki. Siinä tovi vaihdettiin ajatuksia yms. Sitten Santtu alkoikin perhojaan uittamaan tutuilta kiviltä sillan yläpuolella. Eikä aikaakaan kun ensimmäinen kala haavitukseen, toinen heti perään. Tähän vielä kolmas kala haaviin. Saldo 5 heitolla kolme mertsaria samalta kohdin ylös ja taisi yksi karkuutuskin olla matkassa. Samalla kivellä olin itse ja moni muukin kerholainen perhojaan uittanut. Toinen kerholainen vielä viereisellä kivellä samaa monttua Santun kanssa koluten, mutta ei ainuttakaan tärppiä. Kova on Santtu kalamiehenä, ammattilainen näin amatöörin silmin. =)

Viimeisestä kalasta tuli pätkä videotakin otettua väsytyksen yhteydessä sekä muutama kuva haavituksen jälkeen. Kaunis/komea kala.
Tämä innosti tietenkin itseänikin ja päätin kuitenkin lähtemisen sijasta jäädä vielä viimeiseksi tunniksi kalaan. Vaan eipä tuo ilta tuonut itselleni sen enempää, yksi tärppi patsaan luota jäi viimeiseksi havainnoksi kaloista. Eipä tuo syönti huippu kestänyt kuin sen puolisen tuntia. Loppui yhtä nopeasti kuin alkoikin.

Kiitokset kerholle ja kerholaisille. Oli mahtava jutella niitä näitä ja viettää aurinkoinen päivä itselle uudella koskella. Tulen takuu varmasti palaamaan näihin maisemiin uudemman kerran ja ottamaan yhdeksi "vakio" paikoista ensi kesäksi.

Kaikista kaloista joita saatiin ei itsellä täyttä varmuutta ole, joten jos joku porukasta kokee suurta vääryyttä, kun ei häntä tai hänen saalista mainittu niin ottakoon yhteyttä ja korjataan asia.

Näihin kuulumisiin tälläkertaa. Parit kuvat vielä

Seisovan veden perhostusta

Tuli tämäkin asia kunnolla, omalta kohdalta avattua perhostuksen saralla.

Sunnuntai päivällä tuli lähdettyä Ahdin kanssa reissuun, suunnaksi otettiin pienehkö lampi eteläsuomessa.
Tarkoituksena oli käydä omalta kohdalta harjoittelemassa, kyseistä kalastusta Ahdin neuvojen kera. Kamerakin lähti matkaan ja kaveri ehtikin lupailemaan kalakuvia =)

Pienen kävelyn jälkeen päästiinkin pelipaikoille. Kamojen kasauksen jälkeen, päätettiin lähteä kiertämään, toinen toiseen suuntaan ja toinen toiseen. Tarkoitus oli nuotiopaikalla tavata ja pitää sapuska hetki.

Alkuun tuo heittäminen tuotti hieman ongelmia, kun ei tuo rullaus ole ollut vahvinta alaani, mutta kyllä se siitä sitten lähti jotenkin toimimaan. Alku osa lammen reunasta oli kohtalaisen tiiviin lumpeikon valtaamaa, joten heitot piti saada sen ohitse. Ei helppo homma, näin ensikertalaiselle. Lampea kiertäessä ja eri perhoja läpi käydessä, näkyi keskemmällä paljon pintovia kaloja. Itsekin siten päädyin pinturiin. Vaan ei ainuttakaan tapahtumaa ennen taukopaikkaa. Ahdilla oli tärppi, mutta ei sen enempää.

Sapuskan ja turinoiden jälkeen siirryttiin takas rantaan. Pintomiset oli hiljentyneet, tästä huolimatta päätin edelleen jatkaa kalastusta pinturilla. Tämä tuottikin liki välittömästi tauon jälkeen tulosta. Olisiko ollut toinen heitto, niin pinnassa mulahti. Nieriä 30-35cm iski perhoon ja päätyi myöskin rantaan. Haavimisen jälkeen sain koukun kalasta irti, suunnittelin ottavani kuvan, mutta toisin kävi. Hellästi kun kiinni pitää, niin tämä kala ottikin hatkat ja suuntasi takas syvyyksiin.

Tässä kohtaa ei voinut muuta todeta kuin, että pakko se on toinen saada jotta kuvan saisi. Vaan toisin kävi. Koko loppu reissuun ei tapahtumia tullut, kuin yksi yritys juuri kun olin perhoa vedestä nostamassa. Vaan mitään ei kerennyt tässä kohtaa enään tekemään. Ahti sai parit tärpit aikaiseksi, mutta siinä olikin kalojen elämä loppu reissussa.

Yksi kerholainen sentään oli paikalle myöskin ilmaantunut, hänellä olikin jo liki ensimmäisillä heitoilla iskenyt nieriä kiinni ja ylös asti. Kun saavuimme hänen luokseen ja pakkailtiin omia kamoja kotiin lähtöä varten, niin siiman päähän iski toinen nieriä. Kalan hän sai jällen ylös asti. Kaunis väritys ja pirun pirteä kaveri. Eikun siis kamera esiin. Hehe. toisen kerran samalla reissulla kävi, niin että kala ei kuvaan suostunut. Harmillista, mutta ei mahda mitään. Lupaan ensi kerralla myös nämä kalatkin kuviin, niin ei tule epäselvyyksiä asioista. Onneksi näillekin kaloille löytyy todistajat rannalta, jos jotain epäilyttää.

Kiitokset Ahdille reissusta ja seurasta. Oli oikein rattoisaa oppia näitä seisovan veden jekkujakin.
Ensi kertaan siis, lisäilen parit kuvat myöhemmin kun kerkiän ne koneelle laittamaan.