Kuviani

Reissuissa on toisinaan tullut otettua enemmänkin kuvia. Niihin pääsee käsiksi joko teksteissä olevista linkeistä taikka sitten tästä.

Translate

20.8.2012

Jaala, Sonnanjoki 19.8.2012

Sain viikolla kyselyä, josko lähdettäisiin kalaan. Toiveena oli, että jonnekin muualle välillä kuin Nukarille. Itse ajattelin ensin Tainiota, mutta Ahti ehdotti Jaalaa. Hieman tutkailin paikkaa netistä ja tehtiin lopullinen päätös asiasta, että lähdetään hiukan sontimaan... eikun siis kalaan Sonnanjoelle.

Nähtiin siinä vielä ohimennen lauantaina Nukarilla ja sovittiin sunnuntain aikataulua.
Aamulla kello soimaan aikaisin ja nenä kohti Jaalaa. Ahti starttaili vissiin joskus viiden hujakoilla ja pyörähti tuohon parkkipaikalle, vaihdettiin siinä kamat vielä minun autoon ja lähdettiin ajelemaan kohdepaikkaa kohden.


Saavuttiin siinä kahdeksan pintaan joelle. Matkalla tuli kalakaverin puolelta "ylistys" puhetta joesta, veden kirkkaudesta, luonnonkaloista (jotka pääpiirteittäin tosin pientä) ja sitten perhoista joita kannattaa käyttää. Heitin siinä puoli vitsillä, että laitan liitsin päähän ja otan ensimmäisen kalan.

Parkkipaikalle päästyämme, kaivettiin kamat takaluukusta ja vedettiin kuteet niskaan. Itselläni oli vapa valmiiksi kasattuna eilisen kirjolohi jahdin jäljiltä ja paksuun perukkeeseen sitaistu valkoinen liitsi. Totesin vain, että tällä se täytyy sitten kala ottaa täältäkin. Sain vain vastaukseksi halveksivaa naurua. =)

Kovin vain hiljeni tuokin nauru, kun rantaan päästyämme toisella uitolla ensimmäinen taimen kiinni. =) Mutta se siitä.

Siirryin itsekin hieman kevyempään perukkeeseen ja fiksumpiin perhoihin. Aloiteltiin niskalta kalastus, jossa näkyi selvästi veden kirkkaus ja myöskin paikan päällä olevia kaloja. Pienehköjä taimenia useampia ja 2 isompaa kalaa, jotka todennäköisesti olivat säyneitä. Molemmat saivat koukutettua muutaman kalan niskalta, mutta mitään koko juhlaa ei ollut tiedossa.

Koskelle oli tässä samassa ilmestynyt 3 kalastajaa meidän lisäksi. Siirryimme hieman alas päin ja larvastamalla sain koukutettua pienen taimenen. Siirryin aavistuksen alavirtaan samalla, kun Ahti siirtyi hieman pidemmälle sillan yläpuolelle. Heitin perhot alavirtaan ja muutama nykäisy takaisin päin, niin jälleen tuntui siiman päässä painetta. n.30cm taimen nousi haaviin ja pääsi takaisin uimaan. Heti seuraavalla heitolla toistui edellinen ja jälleen oli kala irroituksessa. Ahtikin koukutti muutaman samanmoisen taimenen. Näiden lisäksi löytyi muutama salakkakin, mutta isot kalat loistivat poissaolollaan. Sillallata sentään saatiin bongattua yksi mittakala, mutta sekin otti hatkat, kun Ahti kävi sitä hiukan perhoilla häiritsemässä.

Sillalta pystyi spottaamaan useamman kalan, mutta tuota +30cm kalaa kaikki.


Päätettiin ottaa auto alle ja ajella ylöspäin Jukakoskelle, kapea kovavirtainen ränni, jonka niska huokui upeaa pinturipaikkaa, tosin ajankohta ei tähän ollut parhain eikä pintomisia näkynyt. rännistä ei hirveästi viitsinyt kalastaa, joten siirryin itse alemmas koskessa, paikkaan jossa ränni levenee ja muuttuu hieman heikommaksi virraksi. En vain löytänyt kalaa. Siirryin hieman alaspäin melkein loppuliukuun, Ahti siirtyi tässä kohtaa vastarannan puolelle. Sain ensin tärpin virrasta joka osoittautui taimeneksi, tällä kertaa hieman vauraampi, kuin Myllykoskelta tulleet. Kala vain karkasi hieman ennen haavia. Hetkeä myöhemmin sain koukutettua loppuliu'usta harjuksen joka niukin naukin rikkoi paikan 35cm rajan. Kala tosin pääsi jatkamaan eloaan vedessä. Hetki tästä ja Ahdin vapa taipui kalan ja virran voimasta lupaavasti. Hetken kompuroinnin jälkeen kalapussiin, muutama kuva ja kala takaisin kasvamaan. 36cm taimen oli käynyt piipahtamassa Ahdilla. Itse sain tästä vielä pari hyvää tärppiä, mutta en isompaa elämää.


Heittelin kuitenkin vielä muutaman heiton loppuliukuun ja sain tärpin, vaan ei pysynyt kiinni. Uusin heiton samoille paikoille ja jälleen tärppi, tällä kertaa onnistuin vastaiskussa ja sain "taistella" hetken aikaa harjuksen kanssa. Kala koki vapauden ja olo oli tyytyväinen. Silmämääräisen arvion perusteella ehkä hieman edellistä harjusta suurempi kala. Ei mitään jättiläisiä löytynyt täältäkään. Pelin henkikin oli selvää, ainuttakaan kalaa emme tulisi papittamaan tältä reissulta, mutta muuten nautimme täysin rinnoin kalastuksesta, kirkkaasta vedestä ja maisemista.

Poistuimme takaisin Myllykoskelle jossa laitettiin nuotioon tulet ja paisteltiin makkaraa nälän pitimeksi. Tarkoituksena oli seuraavaksi ottaa pieni kävelyreissu Seppälän- ja Tuomaankoskelle.

Perille päästyämme Ahti koukutti melkein välittömästi yhden taimenen. Eikä tästä kovinkaan kauaa mennyt, kun itsekin sain pienen taimenen siiman päähän. Tässä kohtaa Ahti hieman oikaisi metsän poikki minusta katsottuna alavirtaan. Kun taas pääsimme keskustelu etäisyydelle olin itse löytänyt 4 taimenta ja Ahtikin oli löytänyt yhden. Siitä liki samoilta seuduilta Ahti löysi vielä yhden kalan, mutta muuta emme täältä löytäneet, vaikkakin paikat olivatkin upeat ja kalaakin varmasti oli.

Siirryttiin takaisin Myllykoskelle ihmettelemään. Kalasteltiin tovi ja löydettiin jälleen muutama taimen. Ihmettelin itsekseni, että eikö täällä sitten ole harjuksia lainkaan, niitä kun ei löytynyt edes pieniä. Päätettiin hieman antaa kosken rauhoittua ja paisteltiin vielä toinen kierros makkaraa.

Siitä sitten siirryttiin vielä takaisin koskelle, mutta mitään ihmeellistä ei tuntunut tapahtuvan. Näitä +30cm taimenia löytyi sieltä täältä, mutta eivät nekään hirmu syönnillä olleet. Itselläni alkoi selkä jälleen osoittamaan väsymisen merkkejä, joten poistuin ns. takavasemmalle ja suuntasin autolle. Pakkailin omat kamat kasaan ja lähdin takaisin katselemaan Ahdin kalastusta. Puutumista oli sielläkin havaittavissa, vaikka nuorella miehellä vielä hieman virtaa tuntuikin olevan. Illan siinä hämärtyessä alkoi loisketta kuulua lupaavasti. Jonkin sortin pupahätsit lähtivät käyntiin ja tutuiksi tulleet kolmenkympin ylittäjät aloittivat villit syönnit. Hyppyjä näkyi siellä täällä runsaasti, mutta sitkeästä yrittämisestä huolimatta ei Ahti löytänyt oikeaa perhoa joka olisi kaloille kelvannut. Isompia kaloja ei näkynyt, muuta kuin toinen bongattu kala montusta, mutta tämäkään ei kelpuuttanut perhoa ottipalaksi. Tyydyimme tilanteeseen ja suuntasimme autolle ja autolla sitten kotio.


Reissun saaliiksi jäi noin nelisenkymmentä 30-40cm kalaa.
Suurin taimen Ahdin 42cm
Harjus siinä 37cm hujakoilla

Kotiokin päästiin kellon lyödessä puoltayötä. Matka vain oli pirun pimeä ja sateinen.

Tätä tässä kirjoitellessa on jo uutta kalastus reissua suunnitteilla, eikä tälläkään kertaa olla "kotikoskelle" menossa, jollen nyt sitten innostu tässä välissä sinne hiippailemaan.

Ensi lauantaina olisi ohjelmassa Vanhankaupunginkoskella Helsingissä koskipäivät ja siellä oman seuran pisteellä tulee varmastikin oltua ja opastettua ihmisiä lajin saloihin. Menossa mukana moni muukin taho mukaanlukin esim Mikko "Peltsi" Peltola, joka on jakamassa palkintoja kalastuskilpailussa onnistuneille, ehkäpä jopa omat jälkeläiseni ottavat osaa tähän "haastavaan" kisaan. Mikäli he nyt vain matkaan lähtevät.

Tässä sitten linkki kyseisen tapahtuman esitteeseen ja sitten perään vielä linkki Jaalan reissun kuviin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti