Tässä talvilomaa viettäessä ja maalaushommien ohessa iski mahdollisuus lähteä hetkeksi katsastamaan "kotikosken" vesitilanne ja muutenkin hieman oikomassa siimoja. Yleensä olen ollut kauden avaamassa jo aikaisemmin kelien salliessa, yleensä tosin haukihommilla. Tänä vuonna en ole saanut persettäni liikkeelle niin paljoa, että olisin merellä päässyt piipahtamaan.
Talven aikana on tullut sidottua rasiat taas sille mallille, että viitsii kesän huidella menemään ilman painetta siitä, että otikat loppuu heti kesken. Samoin pari uutta vapaa eksyi välinearsenaaliin, toinen viime vuonna katkenneen tilalle ja toinen noin muuten vaan. Molemmat tikut olivat Flextecin streamtec vapoja (#5 9,0' & #6 9,6'), nappasin näistä matkaani tuon vitosen, joka ajaa varmaan jatkossa peruskepin toimea. Sonikin vastaavaan kun nyt lopulta menetin hermoni viime kesänä kovuuden takia. Makuasioita toki, mutta niitähän tähän maailmaan mahtuu ja paljon. Toiset kun tykkää äideistä, toiset tyttäristä ja loput jostain muusta. Mutta sitten itse asiaan.
Eli starttasin keskiviikko aamuna liikenteeseen ja suuntasin itseni Nukarille. Kasailin kamat ja sidoin pari perhoa perukkeeseen kiinni urheilukentän parkkipaikalla. Aurinko paisteli pilvien lomasta ja ilma oli mukavan oloinen. Tepastelin liki suorilta koulusuvannolle, toki katselin matkalla rantoja ja jokea. Vettä näytti virtaavan kuten oli tiedossakin, mutta ei lainkaan pahasti tulvassa, joten kalastamaan pystyisi ihan hyvin.
Suvannolle päästyäni nakkasin kauden avausheiton ja olin varsin tyytyväinen heti kättelyssä vapaan, siima lensi suunnilleen sinne minne piti ja heitossa tuo toimi ihan ilman ongelmia, tai ainakin omilla heittotaidoillani. Kolmas heitto ja uitto tuottikin sitten jo tulosta, joten pääsin myös testaamaan vavan väsytysominaisuuksia, jotka osoittautui makumieltymyksieni iloksi paremmaksi kuin tuo mainitsemani sonik, vaikka kala olikin vähän kylmänkankea ja laiska, niin kyllä se kivalta silti tuntui. Kala pussiin ja evääksihän tuo myös lähti.
Tuossa samalla huomasin rannalla muitakin kalastajia ja päätin siitä hetken nakkelun jälkeen käydä luvat kyselemässä. Kunnossahan nuo oli, kuten myös kaikilla muilla ketä rannalla kalassa tuona päivänä näin.
Vaihdoin vähän paikkaa ja jatkoin samalla setillä nautiskelua ja kuinka ollakkaan sain vielä toisen hieman pienemmän kirjolohen pyörähtämään haavissa. Varsin tyytyväinen kauden aloitus, vajaa kolmen tunnin reissu ja kaksi kalaa pussiin, toinen evääksi toinen takaisin jokeen. Harvoin on kauden avaus tuolla ollut näin juhlallista, kun kyseessä kuitenkin viime syksyn istukkaita ja paikalla paljon kalastajia ollut viime päivinä.
Rannalta löytyi myös komea ravunsaksi, joka oletettavasti on saukon jättämä. Lisäksi tässä vielä muutama kuva reissusta.
Hyvillä mielin siis tulevaa kesää odotellen, uutta reissuakin on jo suunnitteilla nukarille.
Kauheasti on suunnitelmia kesäksi, kuten varmasti monella meistä. Muutama on jo lyöty lukkoon ja muutama avoin roikkuu ilmassa. Mielikuvituksia ja ajatuksia reissuista on pyörinyt paljon päässä ja tulee varmasti pyörimään. Parasta tässä on kuitekin nyt se, että nyt voin ja saan tehdä noita reissuja, sekä pystyn jälleen nauttimaan elämästä ilman isompia murheita. Kun fiilis pysyy tälläisenä, niin kalastuskin on enemmän taas nautintoa, kun se viime suvena alkoi välillä olemaan sellaista puurtamista, eikä juuri kisoissakaan saanut itsestään irti sitä mitä piti. Ainoa onnistuminen kisoissa tuli joukkuekisoissa omalle kohdalleni. Toki viime vuoteen mahtui paljon hyviä hetkiä ja ihan kiva kalasaalis kaiken kaikkiaan. Tänä vuonna vähän paremmalla meiningillä kuitenkin.
