Kauden starttaus Nukarilla 6.4.2016

Nyt se on vihdoin omalta osaltakin kausi avattu.

Tässä talvilomaa viettäessä ja maalaushommien ohessa iski mahdollisuus lähteä hetkeksi katsastamaan "kotikosken" vesitilanne ja muutenkin hieman oikomassa siimoja. Yleensä olen ollut kauden avaamassa jo aikaisemmin kelien salliessa, yleensä tosin haukihommilla. Tänä vuonna en ole saanut persettäni liikkeelle niin paljoa, että olisin merellä päässyt piipahtamaan.



Talven aikana on tullut sidottua rasiat taas sille mallille, että viitsii kesän huidella menemään ilman painetta siitä, että otikat loppuu heti kesken. Samoin pari uutta vapaa eksyi välinearsenaaliin, toinen viime vuonna katkenneen tilalle ja toinen noin muuten vaan. Molemmat tikut olivat Flextecin streamtec vapoja (#5 9,0' & #6 9,6'), nappasin näistä matkaani tuon vitosen, joka ajaa varmaan jatkossa peruskepin toimea. Sonikin vastaavaan kun nyt lopulta menetin hermoni viime kesänä kovuuden takia. Makuasioita toki, mutta niitähän tähän maailmaan mahtuu ja paljon. Toiset kun tykkää äideistä, toiset tyttäristä ja loput jostain muusta. Mutta sitten itse asiaan.

Eli starttasin keskiviikko aamuna liikenteeseen ja suuntasin itseni Nukarille. Kasailin kamat ja sidoin pari perhoa perukkeeseen kiinni urheilukentän parkkipaikalla. Aurinko paisteli pilvien lomasta ja ilma oli mukavan oloinen. Tepastelin liki suorilta koulusuvannolle, toki katselin matkalla rantoja ja jokea. Vettä näytti virtaavan kuten oli tiedossakin, mutta ei lainkaan pahasti tulvassa, joten kalastamaan pystyisi ihan hyvin.

Suvannolle päästyäni nakkasin kauden avausheiton ja olin varsin tyytyväinen heti kättelyssä vapaan, siima lensi suunnilleen sinne minne piti ja heitossa tuo toimi ihan ilman ongelmia, tai ainakin omilla heittotaidoillani. Kolmas heitto ja uitto tuottikin sitten jo tulosta, joten pääsin myös testaamaan vavan väsytysominaisuuksia, jotka osoittautui makumieltymyksieni iloksi paremmaksi kuin tuo mainitsemani sonik, vaikka kala olikin vähän kylmänkankea ja laiska, niin kyllä se kivalta silti tuntui. Kala pussiin ja evääksihän tuo myös lähti.



Tuossa samalla huomasin rannalla muitakin kalastajia ja päätin siitä hetken nakkelun jälkeen käydä luvat kyselemässä. Kunnossahan nuo oli, kuten myös kaikilla muilla ketä rannalla kalassa tuona päivänä näin.

Vaihdoin vähän paikkaa ja jatkoin samalla setillä nautiskelua ja kuinka ollakkaan sain vielä toisen hieman pienemmän kirjolohen pyörähtämään haavissa. Varsin tyytyväinen kauden aloitus, vajaa kolmen tunnin reissu ja kaksi kalaa pussiin, toinen evääksi toinen takaisin jokeen. Harvoin on kauden avaus tuolla ollut näin juhlallista, kun kyseessä kuitenkin viime syksyn istukkaita ja paikalla paljon kalastajia ollut viime päivinä.

Rannalta löytyi myös komea ravunsaksi, joka oletettavasti on saukon jättämä. Lisäksi tässä vielä muutama kuva reissusta.



Hyvillä mielin siis tulevaa kesää odotellen, uutta reissuakin on jo suunnitteilla nukarille.
Kauheasti on suunnitelmia kesäksi, kuten varmasti monella meistä. Muutama on jo lyöty lukkoon ja muutama avoin roikkuu ilmassa. Mielikuvituksia ja ajatuksia reissuista on pyörinyt paljon päässä ja tulee varmasti pyörimään. Parasta tässä on kuitekin nyt se, että nyt voin ja saan tehdä noita reissuja, sekä pystyn jälleen nauttimaan elämästä ilman isompia murheita. Kun fiilis pysyy tälläisenä, niin kalastuskin on enemmän taas nautintoa, kun se viime suvena alkoi välillä olemaan sellaista puurtamista, eikä juuri kisoissakaan saanut itsestään irti sitä mitä piti. Ainoa onnistuminen kisoissa tuli joukkuekisoissa omalle kohdalleni. Toki viime vuoteen mahtui paljon hyviä hetkiä ja ihan kiva kalasaalis kaiken kaikkiaan. Tänä vuonna vähän paremmalla meiningillä kuitenkin.

Ounasjoki 2015

Tjaahas, se olis aikaa taas vierähtänyt vähän turhankin paljon tästä viimeisestä blogipäivityksestä.

Kesä meni vähän vähemmällä kalastuksella kuin edellisinä vuosina on tottunut, mutta kyllä sitä jotain pientä reissua tuli silti tehtyä. Ehkä isoimpana viikon reissu Ounasjoelle tutulla ja turvallisella porukalla. Tämä nyt siis tuon edellisen päivityksen jälkeisistä reissuista. Jotain pienempiä keikautuksia joilla on ollut lisäksi.

Tuosta Ounasjoen reissustakaan en jostain kumman syystä saanut luotua tekstiä vaikka mahtava reissu olikin ja nyt näin talvella useampi kuukausi reissun jälkeen on vaikea alkaa tekemään siitä selkoa.

Jotain mitä tuolla reissulla kuitenkin tuli tehtyä niin selviää kuvista ja tähän alle rustaamastani pienestä muistelosta.

Kalallisesti tuo oli suurinpiirtein kokonaisuudessaan harjus kalastusta, pinnalta ja pinnan alta. Itse kalastin oikeastaan koko reissun kelluntarenkaalla polskien. Heti sen jälkeen kun toisena päivänä vai oliko jo ekana iltana kun jouduin ajamaan Rovaniemelle räpylä ostoksille. Keepperin settiräpylät tai mitkä lie muovilärpäkkeet antoivat periksi. Enkä tosiaan antanut tuon pilata reissua, vaan joesta suoraan autoon ja useamman sadankilometrin kierros Rovaniemelle ja takaisin. Järkeä??? NO ei, mutta tulipa tehtyä ja reissu meni siltä osin putkeen.

Kävin heittämässä yhden päiväluvan Vuontisjärvellä siika mielessä. Siikoja löytyikin, kun vain ensin löysi paikat. Kovin pientä oli, suurin nippanappa 30cm yli ja loput alle. Muutama parempikin kala siiman päässä järvellä oli, mutta joko tapsipoikki (0.8-0.12) tai sitten muuten vaan irti. Pääasia oli, että sain rauhassa kokeilla erilaisia keinoja kyseisen kalan parissa.

Suurimpana riesana tuolla oli polttiaiset ja mäkäräiset, hyttysiäkin toki oli, mutta ei niin paljoa.

Itse Ounasjoesta sain yhden ison kalan siiman päähän, mutta tälle ei ollut mitään sanomista, kun ampui keskeltä koskea nielusta alas ja se oli sen jälkeen moro. Tämä sattui kun laskeskelin kelluntarenkaalla Raattaman kylästä alas mökille. Raattamankoskessa jossa tuokin isomus oli, oli hienoja portaita johon pääsi näppärästi kelluntarenkaalla stoppaamaan ja näin kalastamaan laajalta alalta. Voin kyllä näin jälkeen päin kertoa, että ei ehkä kaikkein helpoin kapistus laskea koskia alas, varsinkin kun kiviä saa varoa. En ehkä toistamiseen lähde yrittämään moisia hölmöilyjä, mutta kyllä sen verran oli järkimatkassa, että ennalta kävin rantaa alaspäin kävelemässä ennen kuin koskea lähdin tiputtamaan ja pahimmat paikat kanniskelin sitten rantoja pitkin.

Kiitos kuitenkin reissusta kaikille mukana olleille, H,M,A.
Sitten tähän niitä kuvia.


Tästä vielä kaikki kuvat

Noin muuten viimevuodesta jäi käteen paljon kaikkia hienoja kokemuksia.
Hauki ennätys paukkui useammalla kilolla ja sentillä. Pari hienoa viikon reissua ja useampi pienempi kierros. Kisapuolella jäi vähän heikonlaiseksi koko kausi. Syksyn karsinnoista jouduin vielä kaiken lisäksi perumaan liki kaikki, pienen uupumisen takia. Mutta nyt tulevaa kautta voi taas katsella kirkkain silmin, niin kisojen osalta kuin siviilikalastuksenkin parista. Suunnitelmissa on reissu Ruottin maalle Vilhon kanssa, Kuusamon vesiinkin on tarkoitus tänäkin kesänä ottaa kontaktia.

Yksi ikävämpi asia tässä painaa ja se on, että en suurella todennäköisyydellä pääse tänä kesänä lähtemään pohjoiseen tällä samalla porukalla, millä on näitä reissuja tehty jo useampi vuosi. Ei vaan lomat riitä reissuun. Vaikka jätän pienen mahdollisuuden yllätykselle kuitenkin.

Koitan tässä taas piristyä kirjoittamisenkin saralla, ainakin tulevan kesän reissuista. Talvi menee enempi ja vähempi sitoessa perhoja ja muutamia hankintoja tehdessä. Odottavan aika vain on tuskallisen pitkä. No muutama kk niin pitäisi taas päästä kautta aloittelemaan vaikkapa sumarikalastuksella.

Kisakausi 2012-2013 läpikäyntiä.

Se olisi sitten kisakausi 2012-2013 kerätty läjään näin kirjoittamisen suhteen. Tämähän oli siis toinen vuoteni kisoissa, joten isoja osotuksia ei ollut, muuten kuin paikkoihin tutustumisen ja uuden oppimisen ohella.

Kausihan alkoi todellisuudessa jo 2012 syksyn karsinnoilla, mutta niistä ei ihmeitä kerrottavaa ole. Talvi välissä ja sitten 9.5.2013 startattiin kevät osuus kerhomme järjestämillä Sulalammen karsinnoilla. Oma tulos oli kyllä ruokottoman huono näissä kisoissa, eikä liiemmin nostanut odotuksia kauden osalta.



Tästä pari päivää eteenpäin ja edessä oli Karkkilan karsinnat 11-12.5.2013, jotka oli itselleni tutussa paikassa. Viime vuonnahan täällä opettelin kalastamaan. Tällä kertaa lauantain osalta olin liki samoilla asetelmilla kuin menneenä vuonna sijalla 7., sunnuntai oli aikaa kiriä asemia ja hieman erikoisemmilla perhovalinnoilla sainkin liki kaiken napsumaan kohdilleen ja lopulliselta tulos listalta löysin itseni sijalta 2. Hopeasta oli jo kokemusta viime vuoden turpakisasta, mutta kyllä se hyvältä tuntui silti. Nyt hieman pystyi odotuksia kauden osalta laittamaan ja kieltämättä kyllä se finaalikin mielessä hieman pyöri.



Sitten olikin hetki hiljaisempaa kisojen osalta kunnes 1.6 oli vuorossa Perhonjoenkarsinnat, jotka eivät kyllä kovinkaan kaksisesti sujunut, jonkun kalan sentään sain ongittua, mutta ei finaaliin tarvittavaa määrää pisteitä kertynyt. Edessä olikin sitten pohjoisen reissu, jonka jälkeen jatkettiin kilpailuja 29.6 muuramen ja 30.6 Reposelän kisoilla. Molemmista olisi riittänyt finaalia varten sijoitus 5:n sakkiin, vaan ei niin ei. Reposelkä oli todella vaikea paikka, eikä kyllä muuramekaan helppo ollut, vaikka kyllä ihan peiliin on katsominen, ettei parempaa onnistumista tullut.



Nämähän oli ne minulle arvonnoissa osuneet kisat. Eikä finaali paikkaa näistä herunut, vaikka hyvät pisteet alkuun alle sainkin. No uusiin paikkoihin tuli tutustuttua ja paljon uutta opittua.

Sain kuitenkin vielä yhden mahdollisuuden, kun Isojoen Kangasjärvelle arvonnoissa osunut varasija 3. toi kisapaikan. Kisa kalana oli siika, joka on ollut minulle aina iso haaste ja suuri tavoite. Joten ihan en arvellut tämän varaan, että finaaliin pääsisi, joten asetin tavoitteeksi saada elämäni ensimmäisen siian ylös asti ja sitä kautta hieman luottamusta taas tekemisiini.



Kurvailin jo perjantaina 19.7 paikalle ja siinä Ahdin kanssa hieman välineitä käytiin läpi ja nautittiin muutama olut.
Lauantaina sitten arvottiin kisalaput jne. Sitten olikin aika suunnata veneisiin ja sitä kautta järvelle.

Sain ensimmäiselle jaksolle veneparikseni Taimin Villen, alkuun tuntui kovin hiljaiselta. Villellä taisi jokin tärppi olla, mutta muuten kovin tyhjää. Vaihdettiin välillä paikkaa, sitten sain itse hyvän tällin, vaan en saanut pidettyä kiinni. Ville sen sijaan käytti siian kaukalossa ja peli häneltä auki. Hänhän olikin vain hämmentämässä pakkaa, kun finaalipaikka oli jo taskussa. Muutenhan kisoissa oli paljon sellaisia viime tipassa finaaliin havittelevia. 16 kisaajasta taisi 10 olla mahdollisuudet finaaliin onnistumisten myötä, 4:llä sillä hetkellä paikka ja parilla ei mahdollisuuksia.
Ekalta jaksolta en sitten kalaa löytänyt.

Toiselle jaksolle sain parikseni Laihon Miken joka vei karkkilassa voiton nenäni edestä viimeisen jakson sijoituksilla ja yhden pisteen turvin. Mutta se ei vaikuttanut tähän tilanteeseen, vaan nyt oltiin jo uutta kisaa perkaamassa. Vaan eipä saatu kumpikaan kalaa tältä jaksolta, jollei minun ahvenia jotka tuplatärpillä kävivät veneessä. Sekä muutamaa tärppiä, jotka "selvästi" siikoja oli.

Sitten hieman sapuskoitiin ja odoteltiin seuraavan jakson alkua.

Sain kolmannelle jaksolle parikseni konkarin nimeltä Levänen Jukka. Jukan kanssa on aina hauska kalastaa eikä tämä ollut ensimmäinen kertamme taisteluparina. Mutta ei se silti kalaa veneeseen tuonut, ahvenia kyllä saimme molemmat, mutta muuten ei tapahtumia löytynyt.

Näin olin kalastanut 6 tuntia, ilman mitään isompaa pari tälliä ja ahvenia. Piti rannassa tehdä pikku tilanne katsaus ja katsella mahdollisuuksia, viiden sakkiin pitäisi täällä päästä, niin finaaliin olisi paikka. Ennen viimeistä jaksoa taisi olla 3:lla kalaa kahdelta jaksolta ja 4:llä yhdeltä. Eli käytännössä olisi hyvä sauma esim. kahdella kalalla ja jaksovoitolla korjata itseni vielä sijalle 4 tai 5.

Siinä taisin rannassa hieman vielä manailla, että 2 kalaa veneeseen ja jaksovoitto ja samalla raavin päätä ja mietin mitä perhoja uittaisin.

Sain venekaveriksi Ylösen Ollin joka oli yksi näistä yhden kalan saaneista ja samalla yksi mahdollinen tiputtajani. Aloitettiin jakso hieman eripaikasta, kuin mitä olin aikaisemmin järvellä kiertänyt. Hyvähän tämä veto oli, eikä tuossa kauaa jakson alusta kulunut, kun sain tällin siiman päähän ja samalla myös ensimmäisen siikani veneeseen ja kaukaloon. OHO. Kyllä tippui iso kivi rinnalta pois ja paineet pakeni. Hetki tästä eteenpäin ja sain käyttää toisenkin kalan kaukalossa. Johan nyt on kumma 2 kalaa alle jakson puoliväliä ja iso apina pois selästä. Eihän tähän mennessä ollut yhtään jaksoa voitettu kahdella vaan yhdella kalalla.



Kyllä oli hymy herkässä, Olli sai otti perhon tietoonsa ja löysi vielä jakson loppupuolella komean 44cm siian ja näin ollen tiputti minut ainakin sijalta 4 pois. Sain jännittää loppuun asti kuinka tässä kävisi.
Jakson loputtua rannassa kävi aikamoinen kuhina, neljän kärki selvisi alkuunsa, mutta loppusijoitukset pyöri mielessä.

Kisan tuomariston laskettua pisteet ja niitä julkistaessa kuuden kärki oli seuraavaa.

Kaj Kujala (kalaa 3:lta jaksolta)
Vesa Rissanen (kalaa 2:lta jaksolta)
Olli Ylönen (kalaa 2:lta jaksolta)
Ville Taimi (kalaa 2:lta jaksolta)
Petri Virolainen (kalaa 2:lta jaksolta)
Juha Paukku (kalaa 1:ltä jaksolta)

Eli ei siis riittänyt loppu kiri ihan viiden sakkiin ja näin ollen myös finaalipaikka lipui käsistä. No eihän se edes ollut tavoitteena vielä tälle kaudelle.... No ehkä ny myönnän sen verran, että kyllä se ajatus kummitteli mielessä karkkilan kisan jälkeen ja kyllä SAPETTI tulosten julkistamisen jälkeen. Olis ny edes ollu sija 7. =)

No kyllä sitä siitäkin on jo toivuttu. Ei vain ollut vielä minun aikani. Tämä siis paketoi kokonaisuudessaan kauden kisojen osalta ja katse on nyt syksyn karsinnoissa. Josko ensi vuonna sitten. Kaudesta jäi kyllä todella paljon näppiin oppia ja kavereita, helvetin hienoa sakkia kyllä.

Nyt kun täällä päin oltiin, niin päätettiin vielä Ahdin kanssa käydä piipahtamassa sunnuntaina Kynäsjoella.

Aamulla startattiin kohti mestoja. Kalastettiin noin 11-16 välinen aika, jolloin käytiin useampi alueen koskista pikaisesti lävitse. Isot kalat oli täysin hukassa, harjusta 15-34cm löytyi useampia, samoin särkiä, ahvenia ja turpia. Itse sain vielä Kynäskoskelta yhden pirteän oloisen kille tärpin, mutta se ei ylös asti suostunut tulemaan. Joten kalallisesti oli hieman heikompi reissu tämäkin. Tosin paikka tuli nähtyä ja kyllä siellä tulee varmasti toistekin käytyä oikein ajan kanssa.

Kisojen lisäksi on tullut viihdyttyä aika reilusti Nukarilla valvonta/kalastus puuhissa. Näistä ei ole tohtinut isosti raporttia kirjoitella, mutta kalaa sentään on usealta reissulta kertynyt. Täysin kalattomia reissuja ei ole vastaan tullut, mutta kyllä sinne on niitä todella hiljaisia reissuja mahtunut mukaan. Pieniä harjuksia ja taimenia on vähintään siiman päässä ollut, mutta niitä ei viitsi liiemmin näin lämpöisillä vesillä kalastaa. Pääasiassa kohde kalana on ollut kirjolohi ja turpa, joita molempia on löytynyt tasaisesti kesän läpi.



Sellaista tällä kertaa.

Kuvia näistä on niin tässä tekstin joukossa kuin joitan vielä kuvat sivustollakin.

Kairijoki Rantakangas 8-15.6.2013

Vihdoin, koko pitkän talven odotettu pohjoisen reissu tutulla porukalla on käyty lävitse.

Startti tapahtui perjantaina 7.6, noin klo 21 Espoosta ja sieltä matka suuntautui Klaukkalaan, jossa itse kampesin kamoineni kyytiin. Tästä vielä Raision ja Mietoisten äijät kyytiin ja nokka kohti pohjoista. Edessä oli n.1373km suuntaansa. Matka taittui hiljalleen, persaukset puuduksissa. Perille päästiin sitten 8.6 tuossa klo 16.30 aikoihin, kun matkalla käytiin kämpän avaimet hakemassa, luvat lunastamassa ja kaupassakin piti piipahtaa. Ehkä otettiin yhdet kylmätkin eräkeskuksella lupia hakiessamme.



Mökille päästyämme purettiin auto ja laiteltiin kamoja kasaan, ensimmäiset ehtivät jo kalaankin ennen, kuin sain omat perhovehkeet kasaan ja näin ollen saivat avaus kalankin ekalla heitollaan, 18cm taimen kävi kääntymässä. Ei sitä sitten itsekään montaa heittoa tarvittu kun moinen kävi itselläkin kääntymässä. Taisi olla kolmas uitto.

Itselleni tämä oli jälleen reissu jossa taistellaan perholla kolmen muun äijän virveleitä vastaan. =)

Siinä käytiin hieman kiertämässä lähipaikkoja ja muutamia pieniä taneja kävi irroitus puuhissa. Oli pikkuisen "kana kynimättä" Kairijoen kanssa, kun viime vuoden reissu ei taimenta antanut, vaikka niitä näkyvillä olikin. Tällöin tuli virveliltä turpaan ja rumasti NÄIN.

Eka ilta meni muuten aika pitkälti saunoen ja hieman korttia lyöden. Saattoi siinä väsy hieman vaikuttaa, kun jouduin parini kanssa luovuttamaan korttipelin vastapuolen voitoksi. Alkoholilla ei tainnut olla suuresti osuutta, vai oliko sittenkin??? Eihän me kunnon pojat oteta.



Sunnuntaina heräiltiin vasta puolenpäivän tienoilla. Auriko paisteli ja lämmintä tuntui olevan. Pohdittiin josko suunnattaisiin suksenojalle kalaan ja niin myös sitten lopulta tehtiin. Aloitin itse kalastuksen heti ojan ylitse menevän sillan alapuolelta ja äijät suuntasi ylöspäin. Tuikkeja näkyi siellä täällä, kovin montaa heittoa ei tarvittu, kun ensimmäinen nieriä kävi irroitus puuhissa, kokoa ei ollut kuin reipas 10cm. Paria heittoa myöhemmin sain toisen samanmoisen, jonka jälkeen päätin suunnata ylöspäin katselemaan mitä toiset oli löytänyt. Pieniä taimenia siellä oli tullut ja vissiin joku nieriäkin. Kävelin tovin matkaa, kun näin ojan mutkassa "isomman" pintomisen ja päätin heitellä perhon tuikin yläpuolelle, josta saisin sen kivasti uitettua kohdilleen. Ekalla uitolla tärppäsi ja ylös tuli tuollainen 28cm nieriä. Jatkettiin vielä isän kanssa matkaa ylöspäin, kun toiset suuntasivat kohti joen rantaa. Käytin vielä muutaman pienen ylhäällä, joista otin toisen kalan vielä iltapalan höysteeksi matkaan. Pieni harjuskin kävi kääntymässä.



Lähdettiin myöskin kohti jokea ja oiottiin hieman suorempaa reittiä kohti tietä. Siitä sitten joen rantaa pitkin hissuksiin alas samalla paikkoja tähyillen. Hyvältä näytti siikojen osalta, kun niitä sain muutaman bongattua matkalla suvannon alueelta. Tältä kierrokselta tarttui myös Arin siiman päähän 67cm luupää, joka otettiin myöskin mukaan savupönttöä kohti.



Käytiin siinä mökillä syömässä ja ottamassa pikkutorkut. Päätin suunnata illalla kohti suvantoa siika mielessä, heittelin matkalla paria pikku nivaa, joista löytyi alamittaista taimenta useampi kappale. Suvannolle saavuttua näin muutaman pintomisen ja aloin suunnittelemaan millä niitä sieltä löytäisi siiman päähän. Vaan eipä tuosta suunnittelusta iloa ollut, kun yhden yhtään tärppiä en saanut, vaikka laajan scaalan perhoja läpi kävinkin. Palailin sitten takaisin mökille päin ja mökillä kuulin isän vetäneen 48cm taimenen koskesta ylös. Kaunis kalahan tuo oli ja hyvä lisä savupönttöön. Yöllä läiskittiin vielä korttia ja nautittiin muutama kuksallinen viiniä oluen kera.

10.6, herätessä oli taivas synkkänä ja ukkostakin meinasi hieman tupata. Sen verran taukosi sadekin jossain välissä, että päätin lähteä katselemaan miltä tuo perhoalueen yläosa näyttää. Pääsin jonkin matkaa perhoaluetta kulkemaan, kun alkoi raju sadekuuro. Eipä tuo haitannut, kun kahluuvermeet niskassa ja takki päällä, vesi ei ainakaan läpi tule. Mutta ei kyllä isoista kaloistakaan ollut liiemmin tietoa. Kosken alta sain mojovan tällin tinseliin, mutta taiston tiimellyksessä 0.30mm peruke antoi periksi, joten suureksi toivoksi jäi että luupää oli asialla. Muutama pikku tanttuja matkalta löytyi, mutta niistä ei isosti iloa ollut. Mökillä laitettiin edellisen päivän saalis savupönttöön ja grillailtiin muutenkin makkaraa ohessa. Nautittiin vain toistemme seurasta ja metsämiesten virvokkeista.

11.6 Herätessä sateli jälleen, mutta ukkosta ei sentään ollut. Sadekin oli lähinnä kuuroluonteista ja aika vähäistä. Päätettiin pelailla hieman ulkosalla yatzya ja katsella kun yksi hullu lenkkeili pitkin metsätietä. Ei ole helppoa olla urheilija, lomallakin joutuu rehkimään.



Tein siinä myöhemmin sitten itse lenkin joelle. Sain jälleen kunnon tällin kosken niskalta ja hetken väsytyksen jälkeen 47cm taimen lepäsi haavissa ja päätin ottaa tämän matkaan. Nyt kun vihdoin sain tuon "kanan" kynittyä Kairijoen kanssa niin kyllä hymyilytti. Pieni välineiden vaihto operaatio mökillä ja lähdettiin porukassa jokea alavirtaan kalastamaan, otin kameran jalustankin mukaan, jos vaikka jotain videotakin saisi otettua. Ensimmäinen otos ei tuottanut mitään ihmeellistä, paikan vaihto ja kameran viritys. Päätin nakella pientä montun alareunaa ja suuntasin kivelle hieman rannasta irti seisoskelemaan, siimat suoriksi ja hieman uittoa pysäytys ja uittoa lisää. Silloin jysähti, vapa pystyyn ja pieni väsytys. Sain kalan useampaankin otteeseen haavitsemis etäisyydelle, mutta jotenkin nyt ei vain tahtonut kala haaviin pujahtaa, kuten videoltakin näkyy. Vaikkakin sitten tuli todella kova tuulen puuska ja kamera päätti kipata ja kuvata loppuajan ruohon heiluntaa. Onneksi vastarannalla oli toinen kuvajaa vauhdissa ja suunnilleen samoilta kohdin jatkuu video siltä, kun lakkikin lähti liitämään. Kala sentään pysyi siiman päässä, joten sain haettua lakin takaisin, ennen kuin virta olisi sitä vienyt pidemmälle. Sain kuin sainkin kalankin vihdoin haaviin ja totesin sen olevan vauraampi edelliseen verrattuna. Siinä aikani sählätessä ja perhoa irroittaessani, päätti kala hieman potkaista ja sain haavin reunasta sen verran lisä potkua, että sinnehän tuo lähti uimaan. Oli tosin vielä siiman päässä kiinni ja sain tuon takaisin. Tällä kertaa kahlailin rantaan ja hoidin homman loppuun siellä. 52cm kaunis pullea vattainen taimen matkaan. Jatkoin matkaa alas päin ja huutelin vastarannalle, josta sain kuulla muutamasta pienemmästä tärpistä ja itsekin vielä matkalla käytin irroitus puuhissa pienempiä taimenia.



Suunniteltiin jossain kohtaa tulevia päiviä, itselläni kun oli tarkoituksena heittää yön yli reissu, eräkeskukselta Vasakönkään erillislupa-alueelle ja sieltä mökille. Tuntui vain tuo ilma olevan viilenemään päin ja makuupussi osasto oli aika kevyen puoleista. Yksi sankareistamme kävi vielä pistäytymässä koskelle ja palasikin sieltä hölmistynyt ilme kasvoillaan. Oli löytänyt kosken montusta jotain ihmeellistä... lahna... No ei vaan (hiukan kiusaa toiselle), elikkä tuollaisen reilumman puoleisen taimenen oli siiman päähän saanut ja sitä iloisin mielin kanteli mökille, pituutta oli kertynyt reilummasti 70.5cm oli tarkka mitta. Itselleni ei moista kalaa ole ennen livenä eteen tullut, mutta nyt on sekin nähty. Komia kala kieltämättä. Onnittelut Arille taimen ennätyksen rikkomisesta komealla kalalla.



Muuten päivä hoidettiin loppuun rennon letkeästi korttia läiskien ja muutama neuvoa antava sivistyneesti nautittiin, ehkä jotain vinoiluakin kaloista saattoi tulla, kun me muut kalastetaan niin pieniä.

12.6
Pojat päättivät lähteä kauppareissulle Lokkaan ja itse tuli tulokseen, että jään matkalla pois ja kalastelen Karppisen pirtiltä eräkeskukselle välisen alueen. Päästyäni rantaan, näin muutaman harjuksen pintovan ja jonkin verran korentoja vedessä. Sitaisin perukkeeseen muutaman pupan ja päätin yrittää onneani. Montaakaan heittoa ei mennyt, kun ensimmäin harjus kävi kättelemässä, tämän lisäksi tuli pari muutakin samoilta jalansijoilta. Mittaa kaikilla 33-34cm, joten mittakalaksi näistä ei ollut. Jatkoin matkaa alaspäin ja sidoin perukkeeseen yhden painavemman kuulapään, jotta saisi hieman lisää syvyyttä uittoon. Matkalta löytyi lisää harjuksia 25-34cm väliltä, mutta yhtään mitallista ei löytynyt. Tulin kohtaan jossa joki hieman haaraantuu ja luo keskelle saaren. Päätin mennä saareen ja kalastaa isompaa uomaa.



Päästyäni liki saaren toiseen päähän, näin kun vauraampi kala vävi kosken alla pintomassa ja samassa lähti uimaan kohti minua, näin selkeästi hiekkaa vasten missä kala menee ja täsmä heitto hieman ylävirran puolelle uitto ja pam. Tästä alkoi ralli vastarantaan ja sitä kautta koski alas. Jäi kala juromaan hetkeksi kosken alla olevan kiven huopeeseen, josta kuitenkin pienen suostuttelun jälkeen lähti liikkeelle suoraan kohti. Nopeasti siimaa sisään ja haavi valmiuteen. Sain kalan jalkoihin ja haavittua. Ei jättiläinen mutta todella upeassa kunnossa oleva ja kaunis 44 taimen. Perho irti suupielestä ja kala takaisin veteen, yritin vielä ottaa kuvaa veden alta, mutta ei päässyt riittävän lähelle, pinnan läpi sain vielä huonon kuvan sentään otettua. Jatkoin kohti eräkeskusta kun pojat soitteli, Lokan kauppa oli kiinni joten reissusta tuli muutamaa kilometriä pidempi. Noh itselleni tuo tarkoitti hieman lisä aikaa kalastaa, joten aloin hieman hidastamaan etenemis vauhtia ja metsästämään harjuksia. Eräkeskuksen nurkille päästyäni, olin käyttänyt kymmen kunta harjusta irroituksessa 21-34cm, mutta ei ainuttakaan mitallista. Tuntuivat olevan hukassa. Näiden lisäksi yksi parempi tärppi, josta ei irronnut enempää.



Kampesin joesta pois ja kävelin keskukselle jossa pojat olivat jo huurteisten ääressä, joten jos itsekin sitten ottaisi yhden kylmän. Samalla tuli kirjailtua saalispäiväkirjaan tähän mennessä saadut kalat ja turistua isäntäväen kanssa. Mökille pääästyämme teimme ruokaa ja otettiin pienet levot.

Ennen saunan lämmitystä oli vielä pieni kierros joelle, josta Ari nosti itselleen 50cm taimen C&R.

13.6. Herätessämme huomattiin kovan puuskittaisen tuulen piiskovan puita, mutta päätin kuitenkin suunnata joelle. Kävin siikaa katselemassa, nyt kun aurinko oli taas hyönteismaailmaa herätellyt, vaan eipä nuita siellä näkynyt, mutta pieniä taimenia ja harreja kyllä.
Mökille palattuani alettiin savustamaan kalaa ja syötiin. Ruokalevon jälkeen lähdettiin porukalla takaisin koskelle, itse kahlailin vastarannalle ja kalastelin siltä puolen, kun toiset olivat mökin puoleista rantaa koluamassa. Pieniä taimenia 30-38cm kävi siiman päässä ja sitten tapahtui kummia. Reissun toistaiseksi epäonnisin kalojen suhteen ollut Hesukin löysi itselleen ensimmäisen mittakalan komiat 50cm taimenta kävi kättelemässä ja pääsi jatkamaan matkaa muutaman kuvan jälkeen. Eihän meistä muuten olisi kukaan tuota uskonut.



Päätin vielä auringon vaipuessa niin alas kuin voi tähän aikaan, niin suunnata siikaa jallittamaan, kun tuulikin oli tyyntynyt. Tosin ilmakin oli jäähtynyt, mutta joitain hyönteisiäkin vielä lenteli. Muutama pintominen näkyi ja pääsin kertaalleen ottamaan pienen eränkin, ehkä kaksi potkua jollei jopa kolme. Ilma jäähtyi edelleen ja hyönteiset katosivat, eikä ihme. Siima alkoi olemaan kohmeessa ja lopulta jäähilettä täynnä. Meni sitten kylmäksi tosiaan. Kamat nippuun ja yöpuulle.



14.6 Päätin vielä lähteä siikaa kokeilemaan, kun keli oli passeli. Näin useamman pintomisen ja pääsin tarjoilemaan ottipelejä näille kaloille, vaan ei kelvannu. Vaikka pinnasta ottivat perhojeni vierestä hyönteisiä tasaiseen tahtiin. Taas tuli käytä aika iso arsenaali perhoja lävitse, mutta kun ei kelpaa niin ei kelpaa. En vaan OSAA, kele.
Turhauduttuani asiaan, päätin valua hiljalleen takaisin mökille ja matkalta käytin ylhäällä vielä muutaman nieriän ja taimenen. Pieniä pieniä ja pieniä. Mökille päästyäni syötiin ja katseltiin kun alkoi vettä satelemaan.



Sade jatkui ja jatkui, kalastus paineet oli purettu ja sitä myöten päätettiin porukalla laittaa kamatkin läjään, seuraavana aamuna oli kuitenkin matka etelään edessä. Käytiin vielä saunomassa viimeisen illan kunniaksi ja läiskittiin parit hyttyset hengiltä.

15.6 herättiin, syötiin aamiainen ja pakattiin auto. Sitten vain perseet tukevasti penkkiin ja tuo reipas matka etelään alkakoon. Siinä tuo matka lopulta meni ja kaikki saatiin kunnialla kotiinsa emäntien luokse.

Tästä sitten linkki reissun kuviin, jotka ei tosin kaikki ole vielä ladattu.
Niin ja video 1.

Reissun saldoa
Perholla (1 mies) 3 mitta taimenta, lukuisia pieniä taimenia, harreja, nieriöitä
Virveleillä (3 miestä) 4 mitta taimenta, muutamia pieniä taimenia ja nierioitä

Joten tällä kertaa oli perhossa voimaa, vaikka yhden miehen käsissä olikin.