Uusia juttuja ja uusia kavereita

Jee Jee.

Tälle vuodelle olisi sitten lampikalastuskin aloitettu.
Tarkoituksena oli alkujaan lähteä Ahdin kanssa Nukarille reenaamaan tulevan vkonlopun Karkkilan karsintoja varten, vaan luonto ilmoitti perjantai iltana, että ei onnaa poijjaat. Kävin perjantaina työpäivän jälkeen kääntymässä Nukarilla ja katsomassa miltä tilanne näyttää, noh huonoltahan se näytti vettä oli runsaasti ja rantaviivaa katsoen n.3m ylempänä kuin normaalisti. Tultiin siinä sitten siihen tulokseen, että suunnataan tämän kertainen reissu Perniöön Lohenrenkaalle, jossa olisi omalle kohdalle ollut karsintapaikka parin viikon päästä, kuten myös Ahdilla. Omalta osalta jätän kuitenkin kyseisen kisan väliin, sopivasti samalle vkonlopulle sovitun haukireissun takia.

Starttasin auton la aamuna kirkkaassa kelissä n.klo 7. aamulla ja suuntasin kohti Kirkkonummea. Kirkkonummen päässä ei sitten olisi naviin ollut luottamista, kiitos tietöiden ja näin ollen tuli ajeltua oikeasta rampistakin ohitse. Pienen kiertelyn jälkeen löysin kuitenkin Ahdin kotipihaan, kamat kyytiin ja jätkät autoon. Tästä sitten suunnaksi Lohenrengas.
Matka suijui kuten kaikki muutkin reissut tähän mennessä, jälleen ajelin ohi oikeasta risteyksestä, en tosin navin takia, vaan oman ajatuskatkoksen. =)

Paikalle kuitenkin löydettiin viimein kellon näyttäessä 9.30. Muutama auto oli parkissa ja lisää tuli pikkuhiljaa. Yksin ei siis tarvinnut lampia kierrellä. Itse en paikalla ole ennen käynyt joten uusi kokemus sinällään. Muutenkin on lampikalastus vähiin jäänyt, viime kesänä muutamaan kertaan.
Kamat saatiin laitettua kalastus kuntoon ja suunnattiin ensimmäisenä Pömpiäisen rantaan. Pinnassa ei elämää näkynyt, eikä kyllä siiman päässäkään. Heitto oli itsellä hieman hukassa alkuun, mutta siitä se sitte päivän mittaan taas parantui ja perhotkin lähtivät reilusti rannasta irti.

Pömpiäinen ei tuloksia antanut, näkymä kaloihin kuitenkin saatiin, liki rannassa uinut kirjo ja toinen joka kävi pinnalla molskauttamassa. Kierrettiin lampi ympäri ja tämän jälkeen suunnattiin isommalle Kivijärvelle. Rantaan tullessa paikalla olikin jo pari pervoilijaa. Aloiteltiin heti tulo rannasta heittolaitureilta vispaaminen. Pintaelämää ei täälläkään näkynyt, paria sorsaa lukuunottamatta. Aikamoinen lemmenleikki oli menossa linnuilla menossa. Siinä pikkuhiljaa lampea myötäpäivään kiertäen tepasteli toinen rannalla olleista perhosankareista vastaan. Siinä tulikin sitten turistua jokunen tovi paikasta ja eräästä netin sankarista joka ei niin kaikkien mieleen ole. Todettiin, että samoissa karsinnoissa ollaan tulevalla kaudella ja "liki" naapureita. Sovittiin vielä pikaisesti kalarehvit tulevalle tiistaille. Josko päästäisiin ihan joellekin reenaamaan. Kyllä tämä on hienolaji, uusia tuttavuuksia ja uusia asioita harvase reissu. Eipä ollut tapahtumia ollut hänelläkään, joten ei oltu ainoita ketä ei onnistanut. Kierreltiin siinä loppu lampea läpi ilman minkäänlaista tuttuvuutta vavan kautta kalaan, pinnassa kävi yksi pyörähtämässä siinä oli kaikki tapaukset tällä lammella. Jollei sitten lasketa tähän lampeen menetettyjä perhoja, Ahdilla 7kpl ja itsellä 2kpl.

Kierros saatiin täyteen ja meinattiin josko sitä sitten pitäisi kunnon evästauon. Paisteltiin makkarat Pömpiäisen rannalla ja nautittiin auringosta. Päivällä lämpötilakin kohosi varmaan reippaaseen 15 asteeseen, joten pakko oli takkikin heittää takas autoon. Siinä kesken evästyksen kävi Pömpiäisessä kirjo läjäyttämässä pinnassa, mutta pikaisen perhontarjonnan tulos oli edelleen pyöreä nolla.

Siirryttiin tauon jälkeen uudelle järvelle (nimestä ei tietoa) joka löytyy heti paikalle tulotien vierestä. Täällä oli 1 pervoilija rannalla ja kertoi yhden tapahtuman saanneen. Rannan korteikossakin pariin kertaan käsi kirjoevä pyörähtämässä. Päätin tässä kohtaa itse sitaista kolmen setin perhoja isosta pieneen ja kaikki erivärejä. Taisipa olla kolmas heitto ja tunsin kun vapavääntyi, tuntui kovin oudolta ei nykyjä, mutta siima lähti kummasti tekemään laajaa kaarrosta poikittain itseeni nähden. Tuli kokoajan lähemmäs siiman vedon yhteydessä. No tulihan se sitten viimein näkösällekin, n.2m mittainen risu oli pohjasta tarttunut matkaan. =) Seuraava heitto ja jälleen tämähti, tosin nyt jäi sitten kaikki 3 perhoa pohjaan kiinni ja piuhat poikki. Sama ralli jatkui molemmilla, perhoja menetettiin, mutta kaloja ei piuhojen jatkeeksi saatu.
Neljän maissa tieltäkatsottuna lammen vastarannalla tunsin jälleen saman ikävän tunteen, siima pysähtyi kuin seinään ja olin takuuvarma, että olin saanut jälleen vihatun pohjan kiinni. Ensin tempaisin kuin yleensäkin siimaa ylöspäin, josko lähtisi perhot irti, vaan "pohja" olikin toista mieltä. Tämähän elää, siima lähti liikkeelle vinhaa tahtia ja kirbeli kävi ensimmäisen kerran näyttäytymässä pinnassa. Voimakas kala, teki muutaman isomman kaarroksen ennen kuin lopulta antautui todella helpon tuntuisesti. Kala haaviin, kuvat, mittaus ja kala takaisin lampeen. n.1,5kg ja 48cm kaunis eväkäs.

Olisin odottanut isompaa mekastusta, mutta nyt sitä ei saatu tältä liitsiä purreelta kalalta. Tästä sitten jatkettiin rantaa eteenpäin, eikä siinä mennyt kuin vajaa tunteroinen, kun Ahdin siiman päässä mekasti jo paljon pirteämpi kirjo. Pari kaunista ilmaloikkaa ja kiertelyä, kala haaviin koukut irti, kuvat ja kala takas uimaan. +40cm kaunis evällinen.

Tällä jälkimmäisellä kalalla oli mädin tulo herkässä, sitä oli haavissa ja kaikkialla muuallakin. Kovin vaikutti maha tyhjältä tämän lastin purkamisen jälkeen, tässä vielä parit kuvat tästä sotkusta.

Pitihän sitä vielä tapahtumien saamiseksi Ahdin jättää muutama perho pohjaan. =)
Noh noh.. taisimpa itse tehdä vielä saman tempun ja tästä sainkin maininnan jo paikan päällä.

Päätettiin tästä vielä tehdä toinen kierros Pömpiäiselle ja Kivijärjelle, vaan laihat oli tapahtumat, itse tiputin juuri sidotut perhot toisella heitolla Kivijärveen johonkin kiinni ja sinne jäivät. Muita tapahtumia ei matkasta löytynyt, joten suunnattiin autolle ja kohti kotikulmia. Paikalta poistuttiin siinä ilta kahdeksan hujakoilla. Hiljaista oli muillakin ollut, paikalla kuitenkin perhoilijoita näkyi reipas 10 ukkoa ja yksi nainen.
Matkalla kotiin käytiin vielä Perniön ABC:llä vetämässä munkkikaffet. Rauhallinen matka kotiin tuotti vielä näkymiin kolmen peuran juoksut tien ylitse. Ahti Kirkkonummelle ja itse kotiin kellon näyttäessä 22.15. Täysipäivänen reissu, nautintoa ja kokemuksia. Hienokeli ja upea seura pelasti liki tyhjän päivän.

KUVIA

Kiitos tästä jälleen kalakaverille.
Palaillaan taas viikolla asiaan ja käydään kokeilemassa Nukaria.