Jaa sitten vielä tähän perään tekstiä reissusta Hossaan.
Eli viime syksynä käytiin Villen kanssa samoilla paikoilla (tämä reissu) ja tuolloin päätettiin, että tullaan vielä tekemään toinen vastaava kierros mestoille hieman eri aikaan.
Edellisellä viikolla katseltiin säätä joka ei paljoa hymyä korviin nostanut, edellisen 2 vko on vettä sadellu ja näyttäisi satelevan myös reissu viikolla, mikäli ennustuksiin olisi uskominen.
Itse tosiaan starttasin reissuun jo perjantaina, kiertäen Kerimaan SM-kisojen kautta sitten Suonejoelle, jossa odotti sauna valmiina. Sunnuntai aamuna startattiin sitten sieltä kohti Hossaa. Auto oli kieltämättä hieman täynnä, koska kelluntarenkaita oli kaksin kappalein mukana ja muutenkin tuntui tuota tavaraa olevan. Tällä kertaa, kun oltiin vielä mökin sijaan majoittumassa joko teltassa tai laavuissa.
Pienten kaupoissa kiertelyjen jälkeen saavuttiin vihdoin kahden jälkeen Hossan Luontokeskuksen pihaa, kylmät huurteiset ajon jälkeen ja sitten kalaluvat kuntoon. Hetki tuumattiin, että minne sitten suunnataan ja päätettiin lähteä Keski-Valkeaisen laavulle. Auto parkkiin metsätien varteen ja sieltä kamojen kanssa laavulle, (tosin matkassani ollut "kaupunkilaispoika - metsienkuningas" Vilho oli jo suunnilleen ennen autosta nousua vetänyt puolipurkkia suihke offia ympäriinsä, itse en tuohon turvautunut vaikka ötökkää hiukan tuntui olevankin). Laavulla renkaisiin ilmaa ja illaksi aalloille keinumaan.
Rauhallista piteli kalojen osalta, Ville koukutti muutaman pienemmän abboran ja itse yhden nätin 37cm abboran josta sai tulla pari filettä leivän päälle iltapalaksi. Ihan vain siksi, että jos nyt ees saatais kalaa syötyä reissussa.
Ilta meni muuten sitten enemmän ja vähemmän turistessa höpöjä ja nauttiessa kalaleipää, sekä muutama olunen. Siika parvi kävi pintomassa Iso-Valkeaisessa ja sitä mietittiin, josko seuraavana päivänä sinne suunnattaisiin.
Yö oli yhtä nautintoa, mulla oli sentään tyyny, Villellä ei sitten muuta kuin makuupussi, alustakin oli jäänyt kotio. Buahahaaa. No joo nää on näitä reissun omia juttuja, jotka ei välttämättä kaikille aukea.
Maanantai aamuna heräiltiin sateiseen päivään, tovi mietittiin mitä aamukaffen jälkeen duunattaisiin, kun ei oikein kovaan tuuleen ja vesisateeseen viitsinyt lähtiä kellumaan. Päätettiin roudailla kamat autolle ja lähteä vähän katselemaan paikkoja Lounatkoskelle. Käveltiin niskalle asti, josta aloin streameria piiskaamaan. Heti niskakiviltä tuli ensimmäinen elämä perhon perään, vesi pärskähti pienen harrin tavoitellessa perhoa siinä kuitenkaan onnistumatta. Seuraavat kivien alaiset peilit tarjosivat kuitenkin reissun ensimmäisen mittaharrin 36cm, muutamat kuvat ja kala takaisin kasvamaan. Hetki siinä ihmeteltiin ja taas streameria purtiin. Tällä kertaa hieman edellistä pienempi harri, joka myöskin jatkoi uintiaan. Siitä sitten pikku hiljaa alas päin tiputeltiin ja välillä vähän kalasteltiin. Sain yhdestä varsin herkullisen näköisestä paikasta pari tälliä ja sitten pienemmillä perhoilla muutaman salakan ja särjen. Jalokalat loisti poissaolollaan. Käytiin samalla kierroksella hieman katselemassa mahdollisia yöpymispaikkoja ja Iiskoskella kokkaamassa päivän sapuskat.
Sapuskan jälkeen otettiin suunnaksi Hossanjoki ja sieltä Niskakoski. Täällä paljastui, että vettä todellakin virtaa reilusti. Siellä se huilaili pisin rantapajukkoja, joten kalastus niskakoskella jäi hieman vajaavaiseksi. Mutta löysi se Vilho sieltä yhden har... eiku särki se olikin.
Majoituksen suhteen päädyttiin laittamaan teltta Jatkonjärven telttailualueelle. Ilta siinä hieman venähti aamun tunneille tulistellessa nuotiolla ja seuraava aamupäivä sitten makoillessa teltassa. Sataa sataa ja sataa....
Päädyttiin loputa lähtemään Jatkonjärvelle kalalle kelluntarenkailla pienestä sateesta huolimatta. Käytiin edellispäiväisen kosken loppuliu'ussa kalalla. Ville sai yhden ison tällin ja samalla siimat poikki, hauki todennäköisesti. Samalla kokeiltiin hiukan kovemmasta virrasta nousua kelluntarenkaalla, ei muuten sit ihan iisiä hommaa, mutta saatiin kuitenkin noustua pieneen poteroon virran poikki. Alaspäin tulikin sitten aika vauhdilla. Lasketeltiin virran mukana alas järvelle saakka, kaloja ei löydetty kuin muutama pieni salakka ja ahven, jotka pureskeli perhoja.
Illalla tulisteltiin tovi ennen kuin painuttiin telttaan kuuntelemaan sateen ropinaa, seuraavalle päivälle oli suunnitteilla vähän ajelua taas.
Aamulla heräiltiin sateiseen päivään, touhuiltiin siinä aamupalat yms. ja hypättiin autoon. Suunnattiin Kuusamoon kauppaan hieman täydentämään eväsvarastoja. Suunnitelmissa oli, että mentäisiin Kuusingille kalaan, mutta tiedusteltuamme asiaa joen vesitilanteesta saatiin vahvistus siihen, että turha lähtiä. Näin kotona kun lueskeli nettiä Kuusingin osalta niin tuolla oli virtaamat huidelleen 40kuution paikkeilla, kun normaalisti tähän aikaan ollaan jossain 20kuution alapuolella. Joten ehkä tuo oli ihan passeli vaihtoehto jättää reissu tekemättä. Syötiin Kuusamon paikallisessa pizzeriassa hieman sapuskaa, oli sitten kohtalaisen isoa pizzaa tarjolla. Nälkä lähti ja loppu meni vaivoin alas.
Ajeltiin sitten takaisin Hossaan, poiketen matkalla Poussunkoskilla. Takaisin teltalle päästyämme, niin jaa mitäs sit??? Nyt on kyllä pakko sanoa, että on hivenen filmillä mustaa. Kamerassakaan ei ole tuon Poussunkosken jälkeen kuvia, kuin vasta seuraavalta päivältä. Taidampa siis siirtyä sinne...
... Eipä kun mehän siis...
Teltalle päästyämme suunnattiin siellä sitten kalalle, käytiin kellumassa Jatkonjärvellä siinä toivossa, että löydettäisiin siikaa ja muutakin kalaa. Polskittiin kahden saaren väliin, josta sain ensin itselleni reippaan kiloisen hauen renkaaseen, hetken päästä myös Villen vapa oli pikkuisen kaarella vastaavanlaisen hauen takia, tämä kuitenkin otti nätin loikan renkaan vierestä ja siima napsahti poikki. Tovi tästä vaihdoin setin siioille sopivaksi ja aloin kalastelemaan niitä. Ihan hirveisiin tuloksiin ei niillä päässyt, mutta sen yhden siian sieltä kuitenkin sain. Pieni kuin mikä, mutta lasketaan saaduksi kuitenkin. Kala takaisin uimaan ja uutta yritystä. Vaan eipä kuulunut mittään.
Takaisin telttoja kohti polskiessa vedettiin vieheitä perässä laahaten, Vilho sai pari pientä ahventa koukutettua ja itse vähän ennen rantautumista ööööö MUIKUN!?! Ainakin se oli pienempi kuin siika, alahuuli oli pidempi kuin ylähuuli ja rasvaevä löytyi. Muuta en siihen keksi kuin muikun. Niitähän tuolla kyllä pitäisi paljon ollakin, joten ei se ihme olisi jos hyttysjäljitelmät kelpaisi niillekin. Ilta oli varsin aurinkoinen päivän sateisiin nähden ja muutenkin oli ihan kiva kellua tyynellä järvellä.
Torstai aamu kuulosti jälleen aika kostealta, kun vesi ropisi teltan kattoon. Onneksi oli lupaillut selkenevää päivää, joten ei masennuttu täysin. Touhuiltiin siinä aikamme teltalla, ennen kuin suunnattiin Iikoskelle kalalle. Toinen toiselle puolelle jokea ja toinen toiselle, tiputeltiin niskalta alas päin hissuksiin kalastellen. Sain itse hieman niskan alapuolelta alamittaisen harrin ja toinen moinen kävi hetken siiman päässä rimpuilemassa. Noin puolivälissä koskea iski isompi harri streameriin kiinni, aikani siinä hain paikkaa josta saisi kalan nätisti pussitettua ja kala haaviin. 37cm harjus päätyi tällä kertaa iltapalaksi, jotta saatiin hieman lohikalan makuakin reissussa. Alempaa ei sitten mitään tullutkaan, muuta kuin jano molemmille. Joten suunnattiin autolle, jotta sai ottaa olusen. Päätettiin samalla käydä tekemässä ruokapaussi teltalle ja tulla sitten myöhemmin vielä tekemään toinen lasku kyseiselle alueelle. Käytiin matkalla luontokeskuksessa pistäytymässä ja varaamassa juhannussauna perjantaille.
Vaihdettiin ruokailun jälkeen puolia ja tehtiin samanlainen lasku ylhäältä alas. Jopa liki identtisellä saaliillakin, tosin nyt tuli kaksi nippanappa 35cm mitan täyttävää harjusta "kättelemään", jonka jälkeen molemmat saivat jatkaa uintejaan. Illalla sitten paisteltiin harrifilettä pannulla päivän kalasta ja syötiin kohtuu tuhdisti iltapalaa.... ei siis olutta vaan ihan oikeasti syötiinkin. No myönnettäköön meni siinä pari oluttakin ohessa. Keli oli tälle illalle kirkastunut upeaksi kuten oli ennustettukin. Tosin tämä myös tiesi sitä, että alkoi jos jonkinmoista öttiäistä pörräilemään kimpussa, märäkää ja hyttystä. Itse en vieläkään takertunut myrkkyyn, vaikka se toki liki olikin. Vilholle myrkystä tuli jo liki dödön korvike.
Seuraavana aamuna keli oli yllätys yllätys sateinen. Vettä tuli välillä enemmän ja välillä vähän vähemmän. Päätettiin silti hilpaista iso-valkeaiselle kalalle. Sinne päästyämme keli veti liki täysin tyyneksi ja satelukin loppui. Lähdettiin polskimaan kohti tuttuja maisemia. Sitä jossa viimevuoden reissulla kävi järväri tempomassa siimat poikki. Pintomisia näkyi siellä täällä, mutta perhot tai uistimet eivät niille kelvannut. Sain kyllä kaksi hentoista tärppiä, mutta ei muuta. Polskittiin vastarannalle Muikkupuron laavun lähettyville, josta sitten lähdettiin hiljalleen valumaan takaisin päin. Laitoin jälleen perhot vetoon samalla kun polskin takaisinpäin, sain kunnon siimat käsistä tällin, mutta sekään ei pysynyt kiinni. Mutta siis isompaakin kalaa selkeästi oli, mutta ei niitä kyllä kovin helposti siimanpäähän saanut. Tyhjä arpa, mutta yrittää pitää silti. Käytiin hiukan kokkailemassa sapuskaa ja sitten kohti luontokeskuksen saunaa. Tosin sauna oli meille varattu klo 00-01, joten ehdimme käydä kiertämässä lomakeskuksen parkkipaikalla ja havaitsemassa juhannuskokonkin. Saunominen... ai taivas, teki kyllä aika hyvää, tolleen hetkellisen "metsässä" oleilun jälkeen. Takkaan jäi vielä hienoinen hiillos kytemään kun poistuttiin teltalle uni hommiin.
Lauantai... viimeinen päivä kalastukseen. Yllätys sinällään ei muuten satanut, vaan päivä valkeni oikein nättinä ja lämpöisenä. Sellainen mitä olin toivonut jo alkuviikkoon, jotta olisi sitä siikaakin alkanut pintautumaan. Päätettiin lähteä Hossanjoelle vielä vetämään viimeiset kalastukset, joten suunnaksi otettiin Kuikankoski. Parkkipaikalle päästyämme siellä oli jo yksi auto parkissa. Joten ehkä tuonne joelle mahtuisi kaksi vielä kalaan. Käveltiin suoraan kosken niskalle, josta aloitettiin kalastaminen. Vettä oli, mutta täällä se ei ollut niin paljoa haitaksi kuin Niskakoskella, varsinkin niskan alue ennen isompaa voimakasta koskea, oli oikein mukavasti kalastettavissa, vaikkakin heti rantapenkalta jokeen tiputtautuessa vettä oli vyötäröön asti. Niskalta ei kuulunut kaloja, mutta kymmenisen metriä niskalta alaspäin sain kovan tällin perhoon, ei kiinni. Uusinta uitto samasta paikasta, samoin kävi, tälli ja irti. Onneksi kolmaskerta toden sanoi ja pintakiven kupeesta taimen iski pysyvästi perhoon. Sen verran kovasta virrasta ja omasta paikasta joessa johtuen jouduin nakkaamaan haavin Villelle, jotta saatiin tamaani pussitettua. Kaunis kala, jollei pyrstöä lasketa mukaan. Aikamoinen porsas, vaikka pituutta ei kynityllä pyrstöllä ollutkaan kuin 58cm, mutta paino varmasti +2kg eli liki 3. Ehjällä pyrstöllä (eli oikeanlaisella istarileikkauksella, siis rasvaevän poistolla) tuo kala olisi ollut 60cm rajan rikkova. Kala nyt joka tapauksessa pääsi pienten pönökuvien jälkeen takaisin uimaan ja olisi päässyt, vaikka olisi ollut mitallinenkin. Jatkettiin paiskomista pitkin päivää, mutta hiljaista piteli. Sain muutaman 30-35cm väliin jäävää harria pussitettua, sekä katkotettua siimat yhden pakollisen koskihauen kanssa. Lisäksi sain muutaman varsin makoisan tällin perhoihin. Vilholle oli niskalta tullut yksi kunnon tälli, muuten olikin sitten pidellyt aika hiljaista. Kuten oikeastaan koko reissulla muutenkin. Vehkeet olisi varmaan lentänyt jokeen jo aikaa sitten, jos kalastus olisi otettu vakavasti. Palattiin illalla teltalle ja siinä sitten mietittiin, että pitäisikö tehdä sapuskaa vai laittaa teltta läjään ja pakata auto, nyt kun se olisi edes hieman kuivunut. Yöksi oli lupailtu hieman sadetta, joten päätettiin vetää kamat kasaan ja suunnata auton nokka kohti etelää.
Hieman siis lyhkäinen reissu, mutta oli se kyllä jälleen kovin rentouttavaa, vaikkakin seura oli ihan saatanasta ja kelit ei paljon mieltä ylentänyt. Ei vaan kyllä tässä taas saa Villelle kiitokset seurasta antaa, eikä ne ilmatkaan nyt ihan mahdottomat ollut. Eikä se saalis noilla reissuilla tärkein ole, vaan se, että saa hiukan rauhoittua kaupungin melskeeltä ja nauttia luonnosta.
Sunnuntai aamuna klo 5:54 pysäytin autoni kotiparkkipaikalle. Fiksumpi olisi ehkä ottanut myös tässä kohtaa sen sapuska kassin pois autosta, siis sen mitä sinne oli jäänyt. Voi paketti ja muutama muu lämmölle arka tuote. No minäpä se en nyt sieltä kaikkein fiksuimmasta päästä ollut, joten hain tuon kassin kotiin vasta sunnuntai iltapäivällä. Sen isommasti ajattelematta tiputin sen olohuoneen lattialle ja aloin kokkaamaan ruokaa... sitten aloin purkamaan kyseistä kassia, oli muuten virhe. Kuten arvata saattaa, oli voi sulanut ja valunut pisin kassissa olleita tuotteita, koska sehän ny oli vielä päälimmäisenä tuota kassia. Mutta se siitä... jokainen voi miettiä sitä, kun nostat kassista vaikkapa sen valmiiksi voilla kuorrutetun näkkäripaketin tossa keskellä olohuoneen lattiaa.
no mutta jaa, palaan tuohon perjantaiseen saunomiseen vielä hieman... Lauantaina vitsailtiin Kuikankoskelle ajellessa, että olisiko se saunan takka pitäny sammuttaa, jottei palaisi sauna. Tässä kohtaa täysin tietämättömänä asioista, joita tuolla seudulla sitten oli lauantai-iltana tapahtunut... Sunnuntaina kun olin nukkunut aamun kotiin paluun jälkeen muutaman tunnin, niin herätessäni luin puhelimesta viestin ** Poltitte sitten saunan lähtiessänne **
Hieroin hetken silmiä ja luin tuon uudelleen ** Poltitte sitten saunan lähtiessänne **
Tämän jälkeen oli pakko herätä ja miettiä hetki. Tosiaan sitten uutisista löytyikin aihe, että oli Hossan lomakeskuksen sauna palanut lauantai iltana. Onneksi oli nyt kuitenkin kyseessä eri sauna, kuin se jossa itse kävimme saunomassa. Mutta hieman pisti mietityttämään, noin unisena ja juuri heränneenä.
Reissun saldo oli mulle aika murskaava verrattuna Vilhoon, mutta eihän se "aloittelijan tuuri" voi toimia kuin sillä yhdellä reissulla, josta olen saanut kuulla aika monasti, lue siitä tästä.
Reissun kuvia löytyy täältä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti